Tajusin vihdoin olevani todella hyvä äiti.

En ole osannut arvostaa itseäni vaan olen potenut syyllisyyttä yhdentekevistä pikkuasioista. Eniten lapsille huutamisesta, myös jostain tv:n katselusta, herkkujen tai valmiiksi marinoitujen lihojen syöttämisestä tms.



Nyt katson lapsiani jotka ovat onnellisia ja tasapainoisia ja ymmärrän että heillä on onnellinen lapsuus.



Olen hyvä äiti koska otan välillä aikaa itselleni ja säästän voimiani helpottamalla toisinaan ruuanlaittovaivaa. Minähän olen tehnyt kaiken riittävän hyvin. Hyvä minä!



Kunpa kaikki me riittävän hyvät äidit tajuaisimme tämän. Moni varmasti tajuaakin. Minä vasta nyt.