Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Apua! 1-vuotiaan illalla nukahtaminen

Vierailija
24.02.2012 |

Meidän pian 1-v tyttö on ana ollut hyvä nukkumaan ja nukahtamaan itsekseen. Iltarutiinit ovat olleet samat jo lähes laitokselta paluun jälkeen, eli "tietää" kyllä, miten illalla toimitaan.



Mutta nyt on muutaman viikon ajan olleet nuo nukahtamiset aivan kamalia! Aikaisemmin sai huoneessaan maitoa, jonka jälkeen laitettiin sänkyyn, jossa sitten nukahti itsekseen. Nykyään ei meinaa millään nukahtaa, vaan saattaa parikin tuntia vain huutaa. En ymmärrä, mistä nyt tuulee, mikään ei kuitenkaan ole muuttunut. Päivällä nukkuu yhdet päikkärit, 2-3h, ja illalla on kyllä selvästi väsynyt, kun kahdeksan aikaan laitetaan sänkyyn.



Miten tässä nyt pitäisi toimia? Mitään unikouluja ei olla koskaan jouduttu käyttämään, eli nekin on meille ihan vieraita. Tyttö rauhoittuu vain syliin, mutta silloinkin pitää olla liikkeessä. Takaisin sänkyyn laitettaessa alkaa huuto uudestaan, tai viimeistään siinä vaiheessa, kun itse poistuu huoneesta. Jos huoneeseen jää, haluaa tyttö vain syliin. Mikään tassuttelu ei auta, sillä tyttö kampeaa vain itkien istumaan. Lopulta siis nukahtaa tarpeeksi huudettuaan, mutta siihen tosiaan menee 1-2 tuntia. Nyt ollaan tehty niin, että annetaan 5min huudella, jonka jälkeen sylin kautta takaisin makuulle ja itse pois huoneesta. Ja näin niin kauan, että nukahtaa.. Ollaanko me nyt ihan hakoteillä tässä?



Jos jollakin nyt olisi vähän neuvoja, miten saataisiin taas rauhalliset illat, niin olisin todella kiitollinen!!

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä...mikä auttas...

Vierailija
2/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli sama ilmiö havaittavissa. Ehkä vartin verran yritettiin rauhoitella joka ilta, sen jälkeen jos kiljuminen jatkui niin otettiin sitten vielä olohuoneeseen leikkimään ja kipattiin sänkyyn kun oli niin väsynyt että simahti sinne suosiolla. Tätä menoa jatkui sitten pari viikkoa ja nyt on taas rauha palannut, nukahtaminen onnistuu kuten aiemminkin. Meillä siis oli ainakin vain ohimenevä vaihe.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

toivotaan sitten, että joku osaisi auttaa meitä :)

Vierailija
4/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mietin, että pitäisikö vaan ottaa pois sängystä, ja antaa leikkiä hetken aikaa, ja yrittää sitten uudestaan. pitää kokeilla, josko toimisi meilläkin :)



ap

Vierailija
5/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

nukutatte lasta vieressä istumalla 1-2 tuntia! Me tehtiin tuo moka ja saatiinkin sitten 4 vuotta jatkaa sitä:/ Sitten vasta tarrapalkinto/lahjontasysteemillä lapsi suostui nukahtamaan ilman vieressä istumista..

Vierailija
6/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

se on lasten kanssa, ensin joku toimii ja toisessa hetkessä ei toimikaan. Voi olla tulossa kipeäksi, jotain eroahdistusta tms. kuka sen tietää. Sitten täytyy vain mukautua ja muuttaa rutiineja, tietysti jotkut haluavat orjallisesti pitää kiinni nukkumisajoista mutta itse en ole koskaan ymmärtänyt lapsiaan tahallaan kiljuttavia vanhempia. Jos nukahtamisongelma on todella pitkäaikainen ja alkaa haitata jo huomattavasti muun perheen elämää niin sitten toki asialle on tehtävä jotain mutta jos ongelmaa on ollut vasta vähän aikaa niin en kyllä ehdoin tahdoin alkaisi omia ja lapsen hermoja repimään riekaleiksi huudattamalla. Jos oikeasti kiljuu monta tuntia ja aiemmin on nukahtanut suosiolla niin joko on kipeä tai ei tarpeeksi väsynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mennään huoneeseen, ensin istumaan viereen, ei puhuta mitään, ollaan vaan. Myöhemmin lähdetään sängystä kauemmas.



Kokemusta ei ole, sillä oma lapseni on itkenyt ja huutanut ihan vauvasta viisi vuotiaaseen saakka. Ja mikään ei auttanut, joten mitään taikatemppuja ei ole tarjolla...

Vierailija
8/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän siellä tarvi pimeässä istua. Ota kirja ja lue. tai kudo sukkaa. Ihan sama, jos sille riittää että oot samassa huoneessa niin ole.

Tämä on toiminut meillä, eikä ole koskaan ollut ko kausittaista. pari-kolme viikkoa. Ei todellakaan viittä vuotta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

me nyt sitten vaan kokeillaan tuota, että laitetaan myöhemmin nukkumaan. vaikka onkin siis jo kyllä tuohon totuttuun aikaan väsynyt. Oisko tää nyt sitten jotain eroahdistusta, kun päivisinkin on aivan tosi kovasti äidin perään. Niin, ja siis piti todeta, että kyllä väihin viikkoihin on mahtunut myös muutama ihan normaali-iltakin. Korvat on juuri katsottu, niissä ei flunssan jälkeen ollut mitään, ja hampaat saattavat hiukan häiritä, mutta eivät nekään ole ennen näin kovasti huudattaneet.



Ja tuosta huoneessa olosta. Tyttö kun tajuaa, että siellä huoneessa istuu, niin nousee vain seisomaan ja huutaa syliin. Eli ei oikein meillä toimi.

Vierailija
10/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta mielummin kokeile aikaisemmin nukuttamista, jos lapsi on jo selvästi väsynyt tuolloin!!

Jos hän menee yliväsyneeksi unen saanti vaikeutuu entisestään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkin sanoisin, että ikä täysin täsmää eroahdistukseen. Siihen on kaksi keinoa. Joko opetatte vaan jollain tassuttelulla/huudattamalla nukahtamaan itsekseen tai sitten otatte syliin/viereen ja lapsi saa nukahtaa turvallisesti.



Kummallakin tavalla aikaa mennee varmaan pari kuukautta.



Kolmen äiti

Vierailija
12/12 |
24.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

veikkaisin..



Meillä kanssa ollut huonoja kausia ja hyviä kausia. Tyttö yleensä ollut todella hyvä nukahtamaan, mutta huonoja kausia tulee ajoittain. (tyttö nyt melkein 2v.)



Ja kyllä meilläkin huudettiin syliin, mutta siihen ei vaan pidä reakoida. Käy vaan laittamassa lapsen uusiksi makaamaan eikä muuten sano mitään, eikä ota kontaktia. Tätä toistoa joutuu tekemään monesti ja se osaa olla rasittavaa, kun lapsi punkeaa samantien ylös, mutta sit vaan toistoa toistoa! Meillä ekat kerrat otti sen 1 tunnin ja vaati hermoja, mutta pian tyttö sen oppi että kun mennään nukkumaan, niin silloin mennään nukkumaan. Nyt jää yleensä unilaulun jälkeen itsekseen sänkyyn unta hakemaan ja minä menen viereiseen huoneeseen.. Jos itkeskeli, niin siliteltiin hetki lapsen vierssä, mutta sitten kun oli rauhoittunut siirryttiin pois.. Hermoja se vaatii, mutta pian se palkitseekin!