Kaverin isä kuoli yllättäin. Mitä voisin lähettää hänelle postitse kortin lisäksi?
Kuolema tuli täysin yllätyksenä. Emme ole kaverini kanssa yhteyksissä kuin ehkä kerran kuussa, mutta haluaisin silti muistaa häntä jotenkin. Tekisi mieleni lähettää jotain pientä postitse, mutta mitä se olisi? Kukkia en haluaisi lähettää, niitä heillä riittää varmasti muutenkin.
Kommentit (11)
jos sulla on sellainen esim. teidän lapsuusajalta?
Ne kukat on se luontevin lähetettävä. Ja vaikka niitä onkin, se ajatus lämmittää.
Nykyään on monenlaisia "surunvalittelukirjoja", ainakin naispuoliset yleensä niistä pitävät.
Kun niitä lukee,tuntuu kuin saisi vähän lohtua.
Ei tartte sanoa mitään viisasta. Läsnäolo tärkeää.
musiikkia.
Samuli Edelman-tyylistä tai sitten jotain klassista.
En ole ollut tuossa tilanteessa, mutta kuolema muuten on elämässäni vahvasti ja voisin kuvitella, että itse haluaisin mieluiten kaverin kylään, läsnäolemaan. Mutta sehän se vaikeinta on, joten mieluiten lähetetään jotain materiaa puolesta, joka ei minua ainakaan lohduttaisi lainkaan. Ei siinä tarvittaisi edes sanoja, läsnäoloa vaan.
En ole ollut tuossa tilanteessa, mutta kuolema muuten on elämässäni vahvasti ja voisin kuvitella, että itse haluaisin mieluiten kaverin kylään, läsnäolemaan. Mutta sehän se vaikeinta on, joten mieluiten lähetetään jotain materiaa puolesta, joka ei minua ainakaan lohduttaisi lainkaan. Ei siinä tarvittaisi edes sanoja, läsnäoloa vaan.
minua lohdutti jokainen osanoton ilmaus, oli se sitten kortti, kukat, sanat tai pelkkä läsnäolo.
ja sen kanssa kaunis kortti. Tai sitten jokin kirja. Voi olla ihan kuvakirjakin tai vaikka runokirja.
Kokenut oman lapseni kuoleman, joka on ollut kovin paikka ikinä. Itse arvostin kaikkea muistamista (kukat,adressit jne)Tuli meille muutama cd myös, mutta en kuunnellut hirvesti kun oli uskonnollista musiikkia, joka suoraan sanoen ärsytti. Jumala ei ainakaan lastani pelastanut. Itse menin niin shokkiin ja lukkoon, etten halunnut tavata ketään tai puhua edes puhelimessa.Ei ollut sanoja eikä voimia. halusin olla yksin. Siksi mielestäni postitse tulevat muistamiset ovat parhaita, koska sureva ei välttämättä halua heti tavata muita. Toki on paikallaan kysyä esim. tekstarilla, että voiko tulla käymään ja viedä vaikka jotain syötävää tm. Mutta hienoa kun haluat muistaa ystävääsi surussa.
Kirje. Suruvalittelu kirje. Ei pelkkä kortti. Kauniita sanoja suoraan sydämestä jos et pääse paikan päälle.
suruun liittyviä kirjoja, niin kuin joku jo mainitsikin. Niitä on myös ei-uskonnollisia, esim. runokirjoja, joissa on kaunis kuvitus. Myös monet uskonnolliset kirjat ovat hyvin hienovaraisia eli eivät mitenkään julistavia. Esim. Anna-Mari Kaskisen kirjoja olen itse antanut tuossa tilanteessa.
Niin siis kaverille lähettää. Tuolle puolen tuskin Itella toimittaa mitään.