Aloittaisko mielialalääkityksen vai ei (raskaana)
Olen raskaana ja käynyt hoitajan juttusilla. Masennus tulee ja menee. Viime kerralla olin ihan hyvissä fiiliksissä mutta hoitaja antoi lääkkeet kouraan. Mielialojen vaihtelu saa kuulemma riittää ja mun pitäisi alkaa nauttia raskaudesta.
Tuossa nuo lääkepaketit on edessä mutta en tiedä mitä tehdä. Psykiatrin olen nähnyt kerran.
Harmittaa, kun en kysynyt enempää, vaikka ei se hoitaja varmaan osaisi vastata. Seuraava aika on kahden viikon kuluttua.
Kommentit (10)
Kukaan hoitaja ei voi antaa lääkkeitä. vain lääkäri määrää lääkkeen.
Aiheesta: Raskaana ja vaikeasti masentuneena lääkäri arvioi oikean masennuslääkkeen ja sen tarpeen. Jos masennus on vaikea, sopiva masennuslääke on yleensä oikea valinta.
Aloitus oli kyl provo
Jos tunnet olevasi masentunut ja ailahtelevainen, kuvittele millaista elämä voisi olla jos ne lääkkeet laitaisia mielialanvaihtelut kuriin?
Itse kärsin kanssa mielenterveys ongelmista, mutta lääkitystä en onneksi ole tarvinnut paitsi opamox, jota käytinkin edellisen raskauden loppuvaiheilla.
Jos epäröit onko raskauden kannalta haitallista, soita lääkärille niin siellä osataan neuvoa ja kertoa mahdolliset haitat. En usko kuitenkaan että sinulle lääkkeitä olisi määrätty jos niistä olisi haittaa sikiölle.
lääkitystä vaikka tyrkyttivät. Liian paljon riskejä ja en halunnut riskeerata vauvaa mitenkään. Hoidin tilannetta keskusteluilla.
p.s katso huviksesi lääkkeesi haittavaikutukset ja mieti mitä se tekee pienen kehittyvän vauvan kropalle.
joka kirjoitti reseptin.
Sain lääkkeet sairaalan apteekista, koskaa hoitaja epäili etten kävisi kuitenkaan niitä hakemassa tavallisesta apteekista.
Kukaan hoitaja ei voi antaa lääkkeitä. vain lääkäri määrää lääkkeen.
Aiheesta: Raskaana ja vaikeasti masentuneena lääkäri arvioi oikean masennuslääkkeen ja sen tarpeen. Jos masennus on vaikea, sopiva masennuslääke on yleensä oikea valinta.
Aloitus oli kyl provo
lääkettä sulle määrättiin? Mulla oli ennen raskautta mielialalääke, joka vaihdettiin toiseen kun tulin raskaaksi. Tää toinen, jota siis söin raskausaikana, ei vaan toiminut niin hyvin kuin edellinen, mutta raskauden jälkeen vaihdoin takaisin siihen vanhaan. En imettänyt, joten pystyin sitä syömään huoletta.
Nyt tuo kuopus, jonka aikana mielialalääkkeitä söin, on ihan normaali touhukas 4v.
Itse pelkäsin mahdollisia vaikutuksia sikiöön, mutta kuulema toi lääke, jota söin, oli turvallinen.
Itse jouduin lopettamaan lääkityksen kun tulin raskaaksi, syynä se että ko.lääkkeen tiedetään lisäävän keskenmenoriskiä sekä epämuodostumia aivojen alueella..
Tiesikö lääkäri raskaudesta kun määräsi sulle juuri sen lääkkeen?
en alottais! Vaan lopettaisin tollasen naurettavan itsesäälissä rypemisen ja kestäisin tätä elämää ja iloitsisin raskaudesta.
mutta koska olin hyvissä fiiliksissä peruin ajat... Sain kahta eri troppia. Toisen voisin aloittaa, toisesta en tiedä. Lääkäri on lähettänyt mulle lääkkeistä tietoa, kuten miten ne on vaikuttaneet raskauksiin jne. Paljonhan tutkimustietoa ei ole. Hän lähetti ne sähköpostilla. Voisinkohan lähettää postia takaisin ja kysyä lisää?
lääkitystä vaikka tyrkyttivät. Liian paljon riskejä ja en halunnut riskeerata vauvaa mitenkään. Hoidin tilannetta keskusteluilla.
p.s katso huviksesi lääkkeesi haittavaikutukset ja mieti mitä se tekee pienen kehittyvän vauvan kropalle.
On perehtynyt raskauden aikaiseen mielialalääkitykseen. Sain siis sitalopraamia ja lamictalia. Sitalopraamin voisin aloittaa, lamictalista en.
Itse jouduin lopettamaan lääkityksen kun tulin raskaaksi, syynä se että ko.lääkkeen tiedetään lisäävän keskenmenoriskiä sekä epämuodostumia aivojen alueella..
Tiesikö lääkäri raskaudesta kun määräsi sulle juuri sen lääkkeen?
kuntoon ennen kuin raskauduit, ja muuta syyllistämistä.
Itse sairastuin vakavaan masennukseen jokunen vuosi sitten, tai oikeastaan masennus oli kasautunut vuosien varrella ja diagnosoitiin melkein samana päivänä kun tein positiivisen raskaustestin. Söin sitten lääkkeitä raskausajan, ei siinä paljon vaihtoehtoja ollut. Tunsin toki syyllisyyttä siitä, että "myrkytin" sikiötäni.
Lapsi on nyt jo leikki-ikäinen, terve, iloinen, onnellinen lapsi. Hän sai äidin, joka sai synnytykseen mennessä päänsä edes puoliksi kuntoon, ja joka jaksoi hänestä nauttia. Vauva-aika oli ihanaa, kun vointini alkoi olla jo melko hyvä ja jaksoin hoitaa lapseni hyvin.
Äidin kannattaa hoitaa itseään raskausaikana, jotta jaksaisi olla paras mahdollinen äiti lapselleen hänen synnyttyään.