Puhutko uskonnosta tuttujen kanssa?
Kommentit (8)
En yleensä tuttujen, muutama poikkeus löytyy.
Yleensä sen puutteesta. Vakaumuksellisia uskovaisia en yleensä lähde jututtamaan, koska en halua vaikuttaa käännyttäjältä. Mutta juttelen mielelläni kaikkien kanssa, jotka eivät kiivastu erilaisista mielipiteistä.
ole tabu, mutta tuttujen kanssa puhun muutenkin aika pinnallisesti asioista, ystävien kanssa vähän syvällisemmin.
Jollekin äiti-tutulle voin sanoa, ettei meitä kiinnosta seurakunnan perhekerho, koska siellä on liian tiukkapipoiset kerhonvetäjät tms. mutta en puhu sen ihmeellisempiä.
Eikä mitään lässytystä, vaan analyyttisesti ja kriittisesti.
Muidenkin kanssa puhun, jos muut tekevät aloitteen tai osoittavat kiinnostuksensa. Sitten on niitä, joiden kanssa ei voi puhua uskonasioista mitään, koska he säpsähtävät kuin aaveen nähneet ja vaikenevat, jos joku sanoo sanan Jeesus.
Uskovien ystävien kanssa puhutaan hyvin usein uskon kokemuksita ja omista ajatuksista joko Raamatun tekstin pohjalta tai ihan vaan muuten.
Ei uskoville ystäville/tutuille kerron uskostani ja uskonkösityksistäni jos he ovat kiinnostuneita.
mutta nykyisin kaikki haluavat kovasti korostaa fiksuuttaan ja uskonto on aiheena out. Olen itse ateisti enkä kauheesti liiku sellaisissa piireissä, joissa pääsisi puhumaan uskonnosta.
Ei ole tabu, ei vain huvita puhua aiheesta.