Asiallisia kommentteja: laihdutanko ensin vai ryhdynkö heti vauvapuuhiin N36 BMI 36
Tiktak tiktak kello käy ja laihduttaminen on elämäni suurin kompastuskivi. Pelkään että minulla jää lapset tekemättä jos odotan sitä päivää että laihdun, tämä on niin tuskastuttavan hidasta. Yritänkö vielä esim. vuoden laihduttaa tosissani (tosissani minä aina olen, mutta binge-jojoilijana tulos voi olla kuitenkin esim. +5kg) :( vai aloitanko vauvanteon näillä kiloilla, kun ikääkin on jo näin paljon?
Älkää ilkeilkö jooko, tiedän että elämänhallintani painon suhteen on olematon, en kaipaa inhoanne vaan kokemuksia / ajatuksia rakentavassa hengessä.
Kommentit (13)
jatkat terveellisiä elämäntapoja, mutta et enää suoranaisesti laihduta
Tuntuu kuin kivi olisi poistunut harteilta - tuntui niin toivottomalta ENSIN laihduttaa ja vasta sitten saada ikäänkuin lupa raskauden yrittämiselle. Pahimmassa tapauksessa kiloja olisi tullut murehtiessa vain lisää..
ap
jatkat terveellisiä elämäntapoja, mutta et enää suoranaisesti laihduta
Samalla voit toki muuttaa myös elämäntapoja parempaan suuntaan. Mieti aluksi vaikka, mikä on painonhallinnan suhteen suurin heikkoutesi ja yritä saada tuo yksi asia kuriin. Jos esimerkiksi herkuttelet iltaisin telkkarin edessä tai syöt lounaalla hurjasti, koska aamupala jäi väliin, on tuo yksi asia helpompi korjata kuin muuttaa koko ruokavalio kertaheitolla. Ajatus, että uhraus tehdään vauvan eteen, voi helpottaa kevennystä. Jos tulet raskaaksi, voit pyytää neuvolasta lähetteen ravintoterapeutilie, joka auttaa raskausajan ruokavalion kanssa.
Minusta on vähän outo ajatusmalli, että painoa pitäisi pudottaa ennenkuin voi edes aloittaa yrittämisen. Yleensä painoa pitäisi kuitenkin pudottaa melko paljon, jotta se auttaisi mahdollisten raskausajan vaivojen kanssa ja laihdutukseen menisi vähintään kuukausia, kenties jopa vuosia. Ihminen ei kuitenkaan nuorru ja pysyvien terveyshaittojen välttämiseksi ehtii laihduttamaan lapsen synnyttyäkin.
Olin itse lähes 90-kiloinen kun tulin raskaaksi, nyt painoa on 82kg. Vielä ainakin 10 kiloa aion pudottaa. Motivaatio laihdutukseen tulee tyttärestäni, haluan olla terve ja hyväkuntoinen äiti ja hyvä roolimalli.
Mites sun elämänhallinta sit muuten, esim. lapsen kanssa/suhteen, jos ja kun lapsen saat? Miten olet ajatellut lopettaa lepsuilut ja lipsahdukset lapsen kohdalla, jos et pysty toteuttamaan itsesi kohdalla?
Kysyn asiallisesti, koska lapsen kanssa pitää olla tiukkana ja sori vaan, tolla BMI:llä ei myöskään taida kovin puuhakasta mammaa lapsi saada.Enkä puhu vain ruuasta/painosta. Kyllä toi jotain sustakin kertoo, jos sulla on syömishäiriö tms ongelmia.
En todellakaan lihota lasta, tää on mun ongelma, ei lapsen. On muillakin lihavilla lapsia, kaipa nekin hyviä äitejä on. Lisäksi mieheni on normaalipainoinen. Kyllä mä ihan kuule normaalisti puuhaava ihminen olen, vaikka olen näin lihava. Käyn töissä, tapaan ystäviä, harrastan... On mulla toki ongelma tämä paino, en sitä kiistä. Mun mielestä se ei ole kuitenkaan niin iso "mielenterveysongelma" että lapsen saannin sinänsä estäisi. Pahemmillakin ongelmilla lapsia tehdään.
Mutta olisiko jollain omakohtaista kokemusta asiasta, kannattaako yrittää vielä laihduttaa vai uskallanko näillä kiloilla jo yrittää?
ap
Mites sun elämänhallinta sit muuten, esim. lapsen kanssa/suhteen, jos ja kun lapsen saat? Miten olet ajatellut lopettaa lepsuilut ja lipsahdukset lapsen kohdalla, jos et pysty toteuttamaan itsesi kohdalla?
Kysyn asiallisesti, koska lapsen kanssa pitää olla tiukkana ja sori vaan, tolla BMI:llä ei myöskään taida kovin puuhakasta mammaa lapsi saada.Enkä puhu vain ruuasta/painosta. Kyllä toi jotain sustakin kertoo, jos sulla on syömishäiriö tms ongelmia.
ylipaino altistaa lapsettomuudelle, joten kannattaa varmaankin tehdä molemmat samaan aikaan. Elämäntaparemontti ei ole mitenkään vaaraksi sikiölle, kunhan se pn järkevä: ruokavalio terveellisemmäksi, liikuntaa lisää, hyvät yöunet yms. Kunhan et millekään kitudieetille ala :)
Eli alat laihduttaa ja yrittämään yhtä aikaa.Ethän koskaan voi tietää milloin tärppää ja mietipä sitä katkeruuden määrää, jos ei laihdutuksen jälkeen tärppääkään.
Itse olen 168 cm ja painanut aina yli 90kg,kun olen tullut raskaaksi. Paino on noussut aina 115 kg. Nyt olen raskaana ja saan viidennen lapsen. Olen päättänyt, ettei paino nouse juurikaan, mieluiten pysyy samana. Sinullekin todennäköisesti suositellaan samaa.
Onnea yritykseen!
Miten sinulla on raskaudet menneet, onko tullut raskausdiabetestä ja miten muuten olet jaksanut raskauden aikana? Onko vauvasi olleet isoja syntyessään?
Tuntuu niin lannistavalta ajatella että minun pitäisi vielä yrittää laihtua ennen yrittämistä. Elämä menee ohi tässä tuskailussa :(
ap
Eli alat laihduttaa ja yrittämään yhtä aikaa.Ethän koskaan voi tietää milloin tärppää ja mietipä sitä katkeruuden määrää, jos ei laihdutuksen jälkeen tärppääkään.
Itse olen 168 cm ja painanut aina yli 90kg,kun olen tullut raskaaksi. Paino on noussut aina 115 kg. Nyt olen raskaana ja saan viidennen lapsen. Olen päättänyt, ettei paino nouse juurikaan, mieluiten pysyy samana. Sinullekin todennäköisesti suositellaan samaa.
Onnea yritykseen!
kannattaa aloittaa heti yrittämään lasta. Jos tulet raskaaksi, olet riskisynnyttäjä -mutta niin on moni muukin. Turha jäädä odottamaan laihduttamista ja miettiä 50-v, että olisinko silloin 36-v kuitenkin tullut raskaaksi. Ja jos ei tärppää heti, niin sen luulisi olevan ihan hyvä kannustin.
Itse olen laihduttanut 40kg ennen lapsia. Mä olin niin motivoitunut saamaan ylipainon pois, että toi paino lähti puolessa vuodessa. Nyt mulla bmi 27, olen ihan tyytyväinen. En osaa siis neuvoa muuta kuin että vauvahaaveita ei mielestäni kannata enää sun iässä lykätä, oli syy mikä tahansa...
on varmaaan samaa kokoluokkaa sun kanssa ja tiedostaa myös omat ongelmansa sillä on 2 lasta ja parempaa äitiä ei vois lapsilla olla:) oman painonsa vuoksi hän on myös erittäin tarkka siitä että lapsille ei tule ylipainoa. Hän jaksaa myös käydä töissä ja kotona puuhailla lasten kanssa mutta laihuttaminen ei vaan onnistu. Mutta siis kysymykseesi vastaus jos kehosi kestää niin ala vaan yrittää lasta ja siinä sivulla yrität VÄHÄN KERRALLAAN muuttaa tapojasi parempaan päin silleen se onnistuu parhaiten:) ja eihän sitä tiedä voihan se olla että laihtuisit vähän jo pelkästään raskauden takia. Tsemppiä teille kyllä se hyvin menee;-)
ei ole tullut raskausdiabetesta, mutta se on paljon kiinni taipumuksesta. Tosi hoikillakin tutuilla on ollut raskausdiabetes. Olen jaksanut hyvin raskaudet lukuunottamatta ihan viimeistä kuukautta, kun olen ollut jo tosi iso ja minulla on ollut pieniä lapsia, eikä hoitoapua. (neljä lasta on syntynyt 5,5 vuoden sisällä) Lapset ovat olleet 3,7kg/3,9kg/3,6kg ja 4,3kg ja siis tässä järjestyksessä.
Minun mielestäni teidän kannattaa aloittaa yrittäminen mieluiten HETI :D
Ja kuules minäkin olen oikein hyvä äiti painonhallinnan ongelmista huolimatta, joten älä välitä tuosta epäasiallisesta kommentista tuolla aiemmin. Elämänhallinta voi olla erittäin hyvä vaikka painoaan ei täydellisesti hallitsisikaan.
Mites sun elämänhallinta sit muuten, esim. lapsen kanssa/suhteen, jos ja kun lapsen saat? Miten olet ajatellut lopettaa lepsuilut ja lipsahdukset lapsen kohdalla, jos et pysty toteuttamaan itsesi kohdalla?
Kysyn asiallisesti, koska lapsen kanssa pitää olla tiukkana ja sori vaan, tolla BMI:llä ei myöskään taida kovin puuhakasta mammaa lapsi saada.Enkä puhu vain ruuasta/painosta. Kyllä toi jotain sustakin kertoo, jos sulla on syömishäiriö tms ongelmia.
joita lihaviin liitetään. Jos ihmisellä on yhden elämänalueen kohdalla ongelmia ITSENSÄ kanssa, se ei tarkoita sitä, että kaikki muukin mättäisi.
Mulla on kolme lasta, joiden kanssa todellakin puuhaan paljon. Lapsilla on selkeät ruoka-ajat, ja syövät terveellistä ruokaa. Teen myös vaativaa uraa.
Mies on ihana ja hoikka. Mulla vaan on vaikea syömishäiriötausta, ja sen myötä BMI 40.
Se, että en hallitse syömistäni, ei tarkoita, että en hallitsisi mitään.
Ehkä uskaltaudun näillä kiloilla jo sitten koetokseen, huih!! Mahanpohjasta oikein vihlaisee, kun ajattelen että se voi sittenkin olla mahdollista jo nyt eikä sitten "joskus" - milloin se joskus sitten tulee jos ei nyt. Kiitos viesteistänne!!
ap