Minusta kotiäitiydessä on kyllä mahtavaa tämä oma aika

silloin kun lapset nukkuvat samaan aikaan. Se on aika harvinaista, mutta juuri nyt on sellainen hetki. Silloin ei viitsi tehdä edes kotitöitä, vaan nimenomaan keittää itselleen kupin kahvia ja istua nautiskelemaan omasta rauhasta..

Kiireettömät aamut, ottaa lapset kainaloon ja yhdessä pötkötellä sängyllä. Olla pyjamassa, vaikka puoleen päivään. Ihanaa kävellä metsässä, kerätä lehtiä, rakennella majoja ja syödä eväitä. Päiväunet yhdessä, pieni satutuokio sohvalla ja tehdä ajankanssa ruokaa koko perheelle. Lämmittää puusauna, vaikka keskellä päivää.

on turha valittaa kotiäidin raskaasta arjesta :)

Meillä on harvinaista herkkua että vauva ja taapero nukkuisivat samaan aikaan, joten jos nukkuvat kuten nyt, niin otan ajan itselleni.

Nyt juon kahvia ja syön Fazeriinaa.....

Pitäisikin aina välillä muistaa olla kiitollinen niistä ihanista hetkistä kotiäitiydessäkin!

kun tuota omaa aikaa vielä on. :) Myöhemmin se pitää ottaa huonolla omallatunnolla pistämällä isompi katsomaan dvd:tä kun pienempi nukkuu, tai kikkailemalla jotenkin muuten. Meillä raikaa just nyt puuhapete ja pienempi ällistelee lelujaan. Vielä kymmenen minuuttia ihanaa rauhaa, jes!

Aina joutuu puolustelemaan kotiäitinä olemista ja piilottelemaan hyviä hetkiä. Jos kertoo tällaisista ihanista hetkistä, kuvitellaan, että koko päivä on sellaista vaikka totisesti rankkaakin on välillä.

huonouninen ja vauhdikas lapsi, kun töihin palattua musta oli niin ihanan rauhallista, kun sai juoda kupin kahvia rauhassa ilman, että kukaan keskeyttää. (Vaikkakin usein töitä tehden, mutta silti.)

ja varsinkin se, että illalla pääsi omille menoilleen, kun mies halusi töiden jälkeen olla lapsen kanssa. Toista on nyt töissä kun haluaa viettää kaikki aamut ja illat edes lapsen kanssa.

tässä kohta 11kk ihanaa hermolepoa ja rauhaa... :D Jäin vuoden vaihteessa äitiyslomalle, lapsi syntyi helmikuussa ja olen tänä aikana saanut pahat unihäiriöni pois, nukun ihanasti n. 8-9h yössä, joskus havahdun antamaan vauvalle tutin (jos hän sitä sattuu joskus tarvisemaan, lopetti itse yösyönnit 1,5kk ikäisenä), mutta nukahdan saman tien uudelleen. Aamulla herätään pirteänä 8.30-9 aikaan, kaikessa rauhassa tehdään aamutoimet ja sitten juon itse kahvia ja syön aamupalan, kun lapsi leikkii lattialla. Sitten puuhaillaan/ulkoillaan. Sitten onkin päikkäriaika, jolloin voin istuskella koneella/lukea mitä milloinkin ja tietysti siivoilla. Lapsen herättyä on hänen ruoka-aika, taas puuhaillaan yhdessä, laitan ruuan kun mies tulee töistä, sitten syödään ja lapsi saa päivällisensä. Sitten ulkoillaan perheen voimin, käydään kaupassa yms. n. 19.30 on lapsen iltapuuro, sitten iltakylpy/suihku, lapsi leikkii vielä yksin/isänsä kanssa, kunnes 20.45 sänkyyn, iltamaito ja untenmaille.. Tälläistä on ollut meidän vauvavuosi.. En siis todellakaan voi valittaa että olis ollu raskasta.. :D Tämä herkku valitettavasti loppuu kun lapsi täyttää 1v. sitten on pakko palata töihin, rahallisista syistä.. :/

Esikoinen ei oppinut koskaan nukkumaan päiväunia yksin omassa sängyssään tai esim. vaunuissa parvekkeella. Aamut ei todellakaan ole rauhallisia ja teekupillistakaan ei saa juotua ilman, että se ehtii jäähtyä. Lapset riehuu minkä kerkiää ja töhöttävät muutenkin kun ovat innokkaina auttamassa kaikessa. Lisäksi lapset ovat kovin vähäunisia ja itse tarvitsisin saman määrän unta kuin 5,5 v. esikoinen, mutta valitettavasti 2 v. heräilee edelleen ties kuinka monta kertaa yössä (vähintään parin tunnin välein) ja unirytmitkin lapsilla on ihan erilaiset. Ei tämä siis ihan lepolomasta mene, mutta töihin ei siltikään ole kiirettä. Tosin nykyään viikon pelastus on lasten kerho 2 kertaa viikossa, jolloin saan olla rauhassa kotona pari tuntia kerrallaan.

muistan hyvin vielä tuon ajan ja kaipaan edelleen omaa aikaa; 2v lapsi ei paljon päiväunia enää nuku, joskus ehtii kahvikupillisen juoda ja selata pikaisesti sanomalehden!

samaa kuin nro 12:lla paitsi että meillä on neidit 2v ja 5kk. Vähän eri päivärytmit mutta pointti on se että mä ainakin nautin ihan satasella kotona olosta :) Ja usein eivät meidän lapsetkaan nuku yhtä aikaa paitsi nyt. Niin kuin oma äitini sanoi: on opittava rakastamaan arkea niin ne juhlatkin tuntuu sitten juhlilta ja eihän elämä voi muutenkaan yhtä juhlaa olla. Kyllä meilläkin niitä toooosi huonoja päiviä on mutta tänään yks ihana päivä kuitenkin :) Ihana ketju :)

myös äiti joka nauttii tee tai kahvi hetkiä kun lapsi nukkuu, ja ehkä vähän myös surffaa netissä :)

Välillä myös kiva ottaa ite päikkärit jos on väsynyt olo

samaa kuin nro 12:lla paitsi että meillä on neidit 2v ja 5kk. Vähän eri päivärytmit mutta pointti on se että mä ainakin nautin ihan satasella kotona olosta :) Ja usein eivät meidän lapsetkaan nuku yhtä aikaa paitsi nyt. Niin kuin oma äitini sanoi: on opittava rakastamaan arkea niin ne juhlatkin tuntuu sitten juhlilta ja eihän elämä voi muutenkaan yhtä juhlaa olla. Kyllä meilläkin niitä toooosi huonoja päiviä on mutta tänään yks ihana päivä kuitenkin :) Ihana ketju :)

että se työni mitä olen tähän asti tehnyt, ei ole enää sitä mitä haluan tehdä, mä olen saanut tarpeeksi esimiestehtävästäni, vastuusta ja aina vaan kovenevista vaatimuksista. Yritän löytää uuden työn, jossa on inhimillisemmät työajat, mahdollisesti jopa osa-aikaisen vähemmän vastuuta ja tärkeimpänä lyhyempi työmatka. Tiedän että tulot tulee tippumaan, mutta minulta jää sitten aikaa ja energiaa lapselle ja miehelle. Lisäksi lapsen hoitopäivät eivät veny mahdottoman pitkiksi.. :)

T.12

on turha valittaa kotiäidin raskaasta arjesta :)

mukavaa kuitenkin että löytyy niitä rehellisiä, jotka myöntävät että ovat kotiäitejä koska se elämäntapa miellyttää itseä enemmän, eivätkä pelkästään teeskentele uhrautuvansa lapsen parhaaksi... ;-)

muistan hyvin vielä tuon ajan ja kaipaan edelleen omaa aikaa; 2v lapsi ei paljon päiväunia enää nuku, joskus ehtii kahvikupillisen juoda ja selata pikaisesti sanomalehden!

Heräsin klo 6 ja ehdin lukea lehden ja syödä rauhassa ennenkuin herätin lapset. Nykyään samanlaista mutta joutuu laittamaan vaatteet päälle ja lähtemään klo 8 paitsi jos on etätöissä.

Omanikaan eivät nukkuneet samaan aikaan päiväunia.