riitelystä ja masennuksesta

sanoo noin vain koska haluaa loukata sua,parempi että hän itse menee osastolle :)

sanoo noin vain koska haluaa loukata sua,parempi että hän itse menee osastolle :)

Ja sellaiselta etten koskaan parane kun mies tekee noin.

Ei miestä osastolle saa menemään eikä mihinkään missä ihmisiä tai joutuu juttelemaan. =(

Nauroi todella pitkään minulle ja ivallisesti. Itkin sitä yöllä. Miten joku voikin olla noin ilkeä! En luota mieheeni yhtään tai kunnioita. On ihan ok isä ei muuta.

Seuraavana päivänä oli ihan ok ja juteltiin niitä näitä. Mutta enimmäkseen erillään. Lähinnä jutut koski lapsia ym. Kysyin mitä haluaa että parisuhteelle tapahtuu ja sanoi ettei ole kerinnyt miettimään.

ap

Noin oma elämänkokemus sanoo, että asialla on aina kääntöpuolensa ja usein sairas ihminen on todella rasittava läheiselle. On se sairaus sitten syöpää tai mielenterveydellistä tai mitä ikinä, niin usein se lähin ihminen on sylkykuppi. Lähimmät alkavat vaan uupua, eivät jaksa olla aina tsemppaavia ja ymmärtäviä. Esimerkiksi äitini oli tukihenkilönä läheiselleen, joka sairasti syöpää. Ei se helppoa ollut ja ajoittain äitini suunnitteli hylkäävänsä terminaalihoidossa olevan ihmisen tai jopa joskus odotti kuolemaa. Masennuspotilas voi olla sen masennuksensa kanssa niin itsekäs ja se sairaus hallitsee koko maailmaa, niin puoliso ei vaan enää jaksa.

Noin oma elämänkokemus sanoo, että asialla on aina kääntöpuolensa ja usein sairas ihminen on todella rasittava läheiselle. On se sairaus sitten syöpää tai mielenterveydellistä tai mitä ikinä, niin usein se lähin ihminen on sylkykuppi. Lähimmät alkavat vaan uupua, eivät jaksa olla aina tsemppaavia ja ymmärtäviä. Esimerkiksi äitini oli tukihenkilönä läheiselleen, joka sairasti syöpää. Ei se helppoa ollut ja ajoittain äitini suunnitteli hylkäävänsä terminaalihoidossa olevan ihmisen tai jopa joskus odotti kuolemaa. Masennuspotilas voi olla sen masennuksensa kanssa niin itsekäs ja se sairaus hallitsee koko maailmaa, niin puoliso ei vaan enää jaksa.

Mä en tajua miten olen rasittava miehelle? Vaadin häneltä samaa kuin itseltäni. Että hoitaa oman osuutensa taloudenhoidosta ja lapsista. En mitenkään valita koko ajan oloani edes hänelle. Eletään kuin sisaruksina. Tietty hänen lähellään en voi olla tai koskettaa kun ei mitenkään mies huolehdi itsestään ja se ällöttää minua joka huolehdin itsestäni. Masennuksestani puhun enempi vanhemmilleni kuin miehelle. Emme juuri edes näe hänen töidensä takia. Käyn itsekin töissä. Minusta mies vaan purkaa minuun omaa työstressiään ja on keksinyt tavan millä osuu arkaan paikkaan (sairaus) joka saa minut järkkymään ja surulliseksi. =(

ap

että miehen mielestä hän ei koskaan aloita riitaa vaan aina minä aloitan ne. Miten voikin olla että yksi ihminen on aina syypää riitoihin. Ei pahakaan tappele yksin.



ap

Ise sairastuin synnytyksenjälkeiseen masennukseen. Virallisista lausunnoista huolimatta ex-mieheni oli sitä mieltä ettei masennus ole mikään oikea sairaus, olen vaan laiska. Mutta heti kun jostain asiasta tuli riitaa vedettiin hullu-kortti esiin ja alettiin syytellä etten pysty huolehtimaan itsestäni tai lapsista. Pyöritin kuitenkin koko taloutta ja hoidin kaikki eläimet ja kävin muualla töissä, kun miehellä oli niin raskas työ ettei muka jaksanut osallistua.



Joten jos et näe ulospääsyä, eroa. Ei kenenkään tarvitse kuunnella tuollaista vaikka kuinka olisi lapsia ja yhteinen talous. Miehesi ei selvästikkään ymmärrä sairauttasi, enkä oikein jaksa uskoa että alkaisikaan ymmärtää. Sinun paha olosi heijastuu myös lapsiin, he kyllä huomaavat ettei kaikki ole hyvin.



Muista myös käydä säännöllisesti keskustelemassa olostasi ja tuntemuksistasi jonkun ammatti-ihmisen luona.

Ap käy koska napsii masennukseen pillereitä.

Eikö se ollut sitä edellisenä päivänä? Riita siis.

Niihin pillereihin saa reseptin lääkäriltä, eikä kukaan vaadi käymään kenenkään luona keskustelemassa. Että ne napit ei sitä muuta hoitoa takaa.

eli käyn juttelemassa ja perjantaina on aika taas. Mies ei ole kertaakaan halunnut mukaan. Äitini on ollut mukana. Että silleen. Ei mies muuten syyllistä masennuksesta kuin riidoissa. =(

Riita oli siis toissapäivänä. Viestissä virheellisesti että eilen. Nytkin mies laittoi viestin, että sori ettei kerinnyt aamulla siivoamaan kun tuli lasten kanssa kiire. Eli minulle tiedossa enempi hommia taas..olen muutenkin lasten kanssa ilta 19-21.00 asti.

Jos eroan niin ainut harmittava asia on menettää hyvä? ystävä, mutta onko sitäkään jos syyllistää kaikesta mitä kerron hänelle? Niin ja kaunis uusi koti, jota olen rakkaudella sisustanut, sen menettäisin. Tuntuu ahdistavalta ajatella eroa ja sitten välillä taas helpottavalta ja välillä tuntuu ahdistavalta ajatella tässä loppuelämää..en varmaan paranisi koskaan.

Sairastin synn.jälk. masennusta 1,5 vuotta! Usein tuntui, että tämä ei muutu ikinä, olen tällainen koko lopun elämäni.

Mies ei jaksanut ymmärtää. Minäkin olin hänen mielestään laiska ja minusta hän oli usein ilkeä. Ajattelin tosi monta kertaa, että mies on ESTE toipumiselleni, että en voikaan parantua, kun en saa tukea ja rohkaisua yhtään. Mies esim. väitti, että en IKINÄ tee enkä ole tehnyt mitään, vaikka tiedän ja muistan aivan hyvin kuinka olen toiminut terveenä. Kun yritin muistuttaa tuosta ajasta, mies kiisti kaiken ja pysyi kannassaan. Koin sen tosi järkyttävänä, mietin olenko tulossa oikeasti hulluksi, kun muistan ihan varmasti tehneeni kotitöitä ja mies väittää kivenkovaan, että olen väärässä. Minusta se oli silkkaa kiusantekoa ja henkistä väkivaltaa.



Sen jälkeen kun olen alkanut selättää masennusta ja oloni on palannut normaalimmaksi (siis sellaiseksi kuin se oli ennen sairastumista), mieskään ei ole enää niin ilkeä. Minun mielestäni mies siis muuttui sen jälkeen kun itse olin muuttunut (=parantunut). En silti voi olla miettimättä, että olisinko sairastanut noin kauaa, jos olisin saanut tukea mieheltä....

Tarkoitit varmaan 10?



Itse käyn keskustelemassa, en ota pillereitä.



Ongelma ei ratkaise sillä että ottaa pillerin vaan sillä että työstää ongelmaansa.



Jos ei käy puhumassa, ei hoida tilaansakaan. Lääkitys ei paranna yksin.



10

siis napsin lääkkeet ja myös käyn juttelemassa. Nyt ollut taukoa 3viikkoa (loman takia) mutta varsinaisessa terapiassa en käy. Ei rahaa ja kunnalliseen en pääse. mutta viikoittain käyn juttelemassa.