Lue keskustelun säännöt.
Mikähän mussa on, ihmiset haluavat hanakasti ystävystyä kanssani?
18.09.2011 |
Ihanaa sinänsä, mutta toisaalta, itse en millään jaksaisi lisää ystävyyssuhteita, olen (olisin) itseasiassa yksikseni viihtyvää sorttia ja nytkin on liikaa ystäviä, kavereita ja sukulaisia jotka pyytelevät kyläilemään ja tulevat useasti kylään, ja mä lähestulkoon ahdistun jo valmiiksi kun koko ajan "pitäisi käydä jossain", kestitä jotakuta, ja sosiaaliseerata :/
Pari kk sitten aloitin uudessa työssä, sieltä on jo pari tyyppiä pyydellyt puhelinnumeroani ja kysellyt että saavatko tulla kyläilemään/kutsuneet kylään. Yksi on jo käynytkin ja kyselee jatkuvasti lähdenkö hänen kanssaan lenkille/kuntosalille/minne milloinkin.(mulle riittäis että työkavereita näkis vaan töissä)
Aloitin myös uudessa harrastuksessa ja sielläkin yksi puolituttu hakeutui seuraani ja on nyt kutsumassa itseään kylään ja haluaisi käydä täällä harrastuksessa minun kanssani jatkossa (ja mä niin tykkäisin käydä yksin!)
Ylipäätään näitä kaveriksi haluavia on tuntunut viime vuosina tulevan vain koko ajan lisää.
Enkä mä tajua miksi. Olen kyllä ihan perusystävällinen, suhteellisen iloisen oloinen ja kohtelias mutta en mä ole suuna päänä tuppautumassa ihmisten seuraan.
Toivottavasti en kuulosta ihan kusipäältä, kun kerron ahdistuvani uusiksi kavereiksi haluavista, mutta kun oikeasti on sellainen tilanne että olen itsekseni viihtyvää sorttia, ja nytkin jo liikaa ihmisiä ympärillä, joiden tapaamisten järjestely tuottaa vain stressiä ja ahdistusta, niin ei vaan kertakaikkiaan riitä enää energiaa lisäkavereille.
Olen alkanut haaveilla, että ostan mökin jostain helkkarin korvesta, johon kukaan ei halua tulla ja jossa saisin olla aivan yksikseni aina silloin kun haluaisin (eli usein).
Kommentit (8)
kaikenlaisista ongelmista ja masentuneisuudesta.
Eiköhän ystäviksi pyrkivät kaikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta yritän iloita siitä, sillä moni ihminen on yksinäinen ja se on varmasti pahempi ongelma kuin tämä.
jollekin extrovertille yksinäisyys varmaan onkin pahempaa kuin liiat ystävät, mutta
itse tunnen olevani niin paljon itsekseni viihtyvä, jopa introvertti, joten mulle liiat ystävät ja liika "sosiaaliseeraaminen" on pahempi ongelma kuin se, että olisin yksinäinen.
En ole ikinä tuntenut itseäni yksinäiseksi, koska viihdyn niin hyvin itsekseni.
ap
Itse en ole sellainen, jonka kanssa kaikki haluaisivat kaveerata, mutta tunnistan teidänlaisenne. En kuitenkaan osaa sanoa, että mikä teissä vetoaa. Yleensä olette kauniita, hauskoja ja iloisia. Kukapa sellaista ei haluaisi ystäväkseen. ;)
Pari kaveria on ihan samanlaisia, niitä halutaan jatkuvasti seuraksi kaikkeen mahdolliseen ja menivät minne tahansa niin heti kohta ovat jo osa jotain porukkaa. Ja mikäpä siinä, hyviä tyyppejähän ne on ja itekin tykkään olla heidän seurassaan.
Vähän vaan katkeroittaa kun ite oon ihan päinvastainen, jatkuvasti saan pinnistellä pysyäkseni mukana porukoissa, muuten vaan unohtuisin ja jäisin satavarmasti yksin. Edellisessä opiskelupaikassakin kävi just noin, kun en mihinkään porukkaan mukaan tunkenut, niin täysin ulkopuoliseksihan sitä jäi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi on aika selvä. Jos olet introvertti, mutta muut eivät sitä ymmärrä, niin silloinhan sinulla on sosiaalisissa tilanteissa aina ekstro-esitys päällä. Sitten käy noin.
Ole oma itsesi ja tuo oikea persoonasi esiin rohkeasti ja alat saada sinulle paremmin sopivaa kohtelua osaksesi. Ei tarvi olla ilkeä, mutta ei myöskään teeskennellä innostuneempaa small talkia kuin miltä tuntuu. Vähän kuin flirtissä, niin tässäkin voi mennä liioittelun puolelle ja vastapuoli alkaa jo uskoa, että olette parhaita kavereita. Tarvitset ennen kaikkea rohkeutta olla sinä. :)
T: Köökipsyko
yritän olla vielä huomaamaton sen takia, että en vain jaksaisi ihmisiä. Viihdyn hyvin itseni kanssa, enkä kaipaa ylenmäärin seuraa. Enkä ole mielestäni edes mukava ihminen mitenkään erityisesti. Silti ihmiset haluavat seuraani ja tutustua minuun ja ystävystyä.
Minä olen myös suunnitellut muuttavani korpeen. Mutta mitä se hyödyttää, sinnekin taatusti eksyy joku turistibussi ja kohta on lauma istumassa kahvipöydässä ja pyytämässä minua lenkille/leffaan/syömään/ viini-iltaa viettämään.
Ongelmasi on aika selvä. Jos olet introvertti, mutta muut eivät sitä ymmärrä, niin silloinhan sinulla on sosiaalisissa tilanteissa aina ekstro-esitys päällä. Sitten käy noin.
Ole oma itsesi ja tuo oikea persoonasi esiin rohkeasti ja alat saada sinulle paremmin sopivaa kohtelua osaksesi. Ei tarvi olla ilkeä, mutta ei myöskään teeskennellä innostuneempaa small talkia kuin miltä tuntuu. Vähän kuin flirtissä, niin tässäkin voi mennä liioittelun puolelle ja vastapuoli alkaa jo uskoa, että olette parhaita kavereita. Tarvitset ennen kaikkea rohkeutta olla sinä. :)
T: Köökipsyko
Mutta yritän iloita siitä, sillä moni ihminen on yksinäinen ja se on varmasti pahempi ongelma kuin tämä.