Kielikylpypäiväkotilasten vanhemmat:

Kouluun mennessä hallitsi riittävän hyvin. Kesälomilla kielitaitoa on ylläpidetty ruotsinkielisten lastenohjelmien avulla.

Yksi lapsi aloitti kielikylvyn eskarissa. Nyt menee neljännelle, eli neljä vuotta ollut kielikylvyssä. Totta puhuen en kauhean hyvin tiedä, miten lapsi puhuu, koska ei suostu edelleenkään puhumaan kuultemme. Opettajan mukaan puhuu hyvin (paremmin kuin suurin osa luokkalaisistaan). Alkuun tosin homma meni koulussakin niin, että lapsi ymmärsi ja tuotti kieltä kirjallisessa muodossa, mutta meni kauan ennen kuin suostui puhumaan - ja siinä vaiheessa puhuikin jo sitten sujuvasti.



Toinen lapsi meni 3-vuotiaana kielikylpypäiväkotiin (käytännössä vieraskielinen, koska ainoastaan 1 aikuinen edes osaa suomea). Ensimmäiset 2 kuukautta olivat ihan mahdottomia, lapsi kertakaikkisesti ahdistui niin paljon siitä, ettei ymmärtänyt mitään. Sen jälkeen tapahtui joku naps, jonka jälkeen lapsi on uinut vieraassa kielessä kuin kala vedessä. On ollut kielikylvyssä nyt 3 vuotta. Puhuu sitä kieltä, millä häntä puhutellaan, leikkii itsekseen ajoittain suomeksi, ajoittain vieraalla kielellä. Loruttelee ja laulaa jatkuvasti vieraalla kielellä. Lauserakenteet ja sanavarasto eivät toki ole äidinkielen tasolla, mutta lapsi on täysin luonnollinen sujut molempien kielten kanssa.



Minusta ero noissa kahdessa aloittamisiässä on juuri se, että pienempi lapsi omaksuu kielen enemmän omakseen kyseenalaistamatta sitä ja käyttää kieltä juuri sen verran kuin osaa ilman häpeää tai ihmettelyä. 6-vuotiaana kielikylvyn aloittaneella on jo estoja ja kritiikkiä sen suhteen, miten hän uskaltaa ja rohkenee kieltä käyttää. Hän tiedostaa selvästi sen, että osaa kielikylpykieltä huonommin kuin äidinkieltä. Toisaalta koululainenkin on nyt toisenkin vieraan kielen opiskelun alettua itsekin huomannut, että kielikylpy on paljon helpompi ja parempi tapa opetella vierasta kieltä kuin kirjasta pänttääminen. Valittaa jatkuvasti sitä, miksei muitakin kieliä voi opiskella kielikylvyssä, miksi pitää opetella kirjasta.



Emme ole mitenkään erityisesti yrittäneet ylläpitää kieliä. isommalla on tietysti jo koulustakin ollut esim. kesälomaksi lukutehtäviä ym. Pienempi on käyttänyt kieltä lomamatkoilla ja joskus olemme puhuneet sitä satunnaisesti hänelle itsekin. Kyllä se kieli sieltä aina syksyllä on palannut ilman ongelmia.

aina 4- tai 5-vuotiaana.

Kyllä meidän lapset ovat ihan suomessa kielikylpynsä aloittaneet ja ihan vielä normaalin kaavan mukaan niinkuin kyseisten paikkojen muutkin lapset. toinen siis eskariin mennessään 6-vuotiaana ja toinenpäiväkotiin mennessään 3-vuotiaana (kyseinen päiväkoti ei ota alle 3-vuotiaita ja suurin osa tosiaan aloittaa 3-vuotiaana, ne harvat myöhemmin tulevat ovat ulkomailta muuttajia ym.).



Meidän naapurin lapsi muuten menee kielikylpyyn vasta kouluun, mutta on ollut 2-vuotiaasta hoidossa vieraskielisellä perhepäivähoitajalla.



t. 3

Kielikylpy aloitetaan Suomessa aina 4- tai 5-vuotiaana.

Kun omat lapset olivat pieniä niin kaupungin ostosopimus kielikylpypäiväkoti etsi 4- vuotiaita lapsia kaupan ilmoitustaululla, samassa ilmoituksessa mainittiin että ryhmään mahtuu tarvittaessa myös 3-vuotiaita että saadaan ryhmä koko täyteen.

Olisko sulla vielä joku pieni analyysi lasten luonteesta? Onko 6-vuotiaanne ollut muutenkin enemmän perfektionisti-tyyppi vai katsotko, että ennemminkin tuo iän tuoma kriittisyys vaikutti asiaan?



Mulla on suunnitelmissa laittaa lapsi noin 4-vuotiaana kielikylpyyn, jos pääsee. Pistän muistiini tuon vinkkisi, ettei alun vaikeudesta kannata heti lannistua.



ap

Käypä katsomassa vaikka oman kaupunkisi sivuilta.



Sinä puhut ilmeisesti englanninkielisestä päivähoidosta. Se on ihan eri asia.



4

t. 3 & 5, joka ei ole koskaan kuullutkaan moisista säännöistä, vaikka tuntee kymmeniä kielikylpylasten vanhempia.

myös kaksikielisiä lapsia sinne saadakseen ryhmän täyteen. Mutta periaate on kuitenkin se minkä mainitsin.

Tai googleta.

Isompi lapsi on kunnan ruotsinkielisessä kielikylpykoulussa, joka normaalisti aloitetaan koulun yhteydessä eskarista.



Pienempi lapsi on englanninkielisessä kielikylpypäiväkodissa (kunnan ostopalvelu). Kyse on virallisesti kielikylvystä, mistä kertoo mm. se, että eskarissa on pakolliset suomeksi pidettävät tuokiot. Toki päiväkodissa on myös äidinkieleltään vieraskielisiä lapsia, mutta silti se kulkee kaikissa esitteissä kielikylvyn nimellä.



t. 3, 5 & 9

5-vuotiaana aloitetaan kyllä. Ainakin Helsingissä sääntö on näin.



Ja kielikylpyhän siis tarkoittaa maan toisen virallisen kielen opetusta. Esim. englanninkieliset pk:t eivät ole kielikylpyä. Ne voivat ainoastaan käyttää kielykylpymetodia, mutta virallisesti ne eivät kielikylpyä ole.

ruotsiksi.

Jos lapsesi on enkunkielisessä päiväkodissa, niin hän hän ei ole kielikylvyssä vaan vieraskielisessä opetuksessa.

Tiedoksi vaan :D

maan toisen virallisen kielen opettamista eli ruotsin. Metodi on kehitetty kaksikielisessä Kanadassa.



Englanninkieliset päiväkodit ovat erikseen, eivätkä ne ole virallista kielikylpyä.

5-vuotiaana aloitetaan kyllä. Ainakin Helsingissä sääntö on näin.

Ja kielikylpyhän siis tarkoittaa maan toisen virallisen kielen opetusta. Esim. englanninkieliset pk:t eivät ole kielikylpyä. Ne voivat ainoastaan käyttää kielykylpymetodia, mutta virallisesti ne eivät kielikylpyä ole.

Kieli kuin kieli. Ehkei kaupunki sentään tarjoa kuin "toista kotimaista" kunnallisena kielikylpynä, mutta kyllähän muunkin kielisista päiväkodeista käytetään nimityst kielikylpypäiväkoti.

tietämättä mistä puhuvat. Noloa :D

Isompi lapsi on kunnan ruotsinkielisessä kielikylpykoulussa, joka normaalisti aloitetaan koulun yhteydessä eskarista.

Pienempi lapsi on englanninkielisessä kielikylpypäiväkodissa (kunnan ostopalvelu). Kyse on virallisesti kielikylvystä, mistä kertoo mm. se, että eskarissa on pakolliset suomeksi pidettävät tuokiot. Toki päiväkodissa on myös äidinkieleltään vieraskielisiä lapsia, mutta silti se kulkee kaikissa esitteissä kielikylvyn nimellä.

t. 3, 5 & 9

viivästetyssä kielikyvyssä. Normaali aloitusikä on 4-5.

Englanninkielistä kielikylpyä ei Suomessa ole, kuten edellinen kirjoitti. Suomessa kielikylpy on joko suomen- tai ruotsinkielistä.

Ja ne päiväkodithan voivat käyttää itsestään vaikka mitä nimeä, mutta virallista kielikylpyä se ei ole. Ja nehän eivät takaa mitään suoraa putkea sillä kielellä, vaan sen sitten kukin perhe hoitaa miten parhaiten taitaa. Ja kaikki halukkaathan eivät suinkaan esimerkiksi pääkauupunkiseudulla pääse opiskelemaan englanninkieliseen opetukseen!



Kunnallisessa oikeassa kielikylvyssä on selkeä putki sieltä eskarista alakouluun ja sitten yläkouluun.



t. 4

Kävin ihan vartavasten kuntamme nettisivuilla. Ensinnäkin sieltä löytyy useita kielikylpypäiväkoteja, joissa lähes kaikissa on maininta, että niihin otetaan 3-6-vuotiaita lapsia.



Toisekseen kuntamme virallisilla nettisivuilla puhutaan kielikylvystä sekä ruotsin, että muiden kielten osalta. Kouluista löytyy sekä vieraskielistä opetusta, että kielikylpyopetusta useammalla kielellä. Esim. löytyy erikseen englanninkielinen opetus yhdestä koulusta sekä englannin kielen kielikylpyopetusta 4 alakoulusta ja 2 yläkoulusta.



Englanninkielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen ero on siinä, että englanninkieliseen kouluun ensinnäkin suoritetaan testit englanniksi ja opetus on suomen kieltä lukuunottamatta kaikki englanniksi. Kielikylpykoulun pääsykoe on äidinkielen (suomen) kielellä ja opetus tapahtuu suomenkielisessä koulussa niin, että osa opetuksesta on suomeksi ja osa englanniksi vähän myös koulun resurssit huomioiden.



Kielikylpy on opetusmetodi eikä mikään maan virallisten kielten sekoitusmenetelmä.



t. 3, 5, 9 ja 12

opetusta.



Englanniksi ei ole mitään varmaa putkea eli vaikka se lapsi menisi englanninkieliseen päiväkotiin, hän joutuu silti pyrkimään myös sinne kouluun, eikä kaikille riitä paikkoja.



Oikeassa kielikylvyssä se lapsi siirtyy ryhmineen alueen alakouluun ja sitten yläkouluun. Sitä on oikea kielikylpy.



Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ihan murto-osa pääsee opiskelemaan englanniksi, koska niitä päiväkoteja on paljon enemmän kuin mitä on koulupaikkoja. Ja tämän tiedän, koska omat lapseni opiskelevat englanniksi ja jonot on ihan valtavat. Meidänkin kouluun tulee lapsia koko pk-seudulta. Esimerkiksi Espoossa ei paikkoja riitä läheskään tarpeeksi.



Ja googleta nyt hyvä ihminen ensin mitä se kielikylpy edes on, että tiedät mihin olet lapsesi laittanut...