Pieremisestä

No no...rupesiko av-mammoja ujostuttamaan näin ronski aihe, kun eipä kukaan vastaa?

varmaan viimeistään vuoden seurustelun jälkeen vapaamielisesti. Mutta nyt kymmenen vuoden jälkeen, kun suhteesta on lapsienkin saannin jälkeen tullut hyvin arkinen, olen tietoisesti vähentänyt "julkista" pieremistä mieheni kuullen. Onhan se kuitenkin aika epäseksikästä. Yleensä pierenkin hiljaa ja jos tulee hajuhaittoja, niin pahoittelen ääneen, että minulla on ilmavaivoja. Että näin.

En piereskele edes kavereiden seurassa. Ihan kohteliaisuus syistä, se on ällöttävää. En mä paskallakaan käy olohuoneen matolla. En koe että piereskely olis mikään suhteensyventäjä, ehkä joillekin on mutta meillä on muita kiinnostuksen aiheita (tämä yhtään vähättelemättä muita, ei meidänkään kaikki huvitukset mitään sivistäviä ole). En koe että tämä mitenkään alentaa elämäntasoani. On täysin mahdollista että olen nukkuessani pierassut ja mies on kuullut/haistanut mutta se on vaan elämää, tahallisen toisten hengiltä kaasuttaminen taas on ilkeetä ja epäkohteliasta. Ruokavaliolla taas voi auttaa omaa mukavuuttaan tämmösen elämänvalinnan tehneenä.

mutta mies ei piere IKINÄ.

Vahinkoja voi käydä ja niille naureskellaan, mutta muuten kyllä lapsellekin koitetaan opettaa käytöstapoja.

Ei piereskellä eikä ulosteta ihan avoimesti, vaan yritämme säästää toista hajuilta, kun tiedämme ettei kumpikaan tykkää niitä haistella. Eli vaikka ollaankin jo 6v. oltu yhdessä, niin mennään piereskelemään vessaan tai muualle vähän kauemmas toisesta. Mieskin on onneksi hieman häveliäs eikä halua ihan estottomasti piereskellä. Yöllä sängyssä päästellään ihan vapaasti kuitenkin...

Mielestäni kaikkea ei tarvitse jakaa vaikka kuinka läheisiä oltaiskin, ja kumppania pitäis kohdella kunnioituksella niinkuin muitakin ihmisiä!

Toki yritän ettei tulisi miehen kuullen niin usein mutta Tulee jos tulee. "Hienot naiset ei pitele pahoja hajujaan sisällä".Mieskin yrittää piereskellä siellä vessassa,ainakin ensimmäiset vuodet meni vessaan päästelemään ennen kuin heräsin. Se oli tosi outoa mielestäni =)

parisuhteessa päästä sellaiseen vaiheeseen, että ihan mitä vaan voi tehdä toisen nähden/kuullen. Onko siinä sitten enää mitään jännitettä? Kunnioitusta?

Ei sovi mulle.

En vaan tykkää. Mutta jos vahingossa pääsee pieru, niin en häpeilekään, joskus on tietty pakkokin jos on maha ihan sekaisin. Meillä muut kyllä pierevät eikä se mua haittaa.

Lapsuudenkodissani äitini piereskeli äänekkäästi minkä kerkisi, ei nyt vieraitten aikana mutta oman perheen kesken. Isäni ei tehnyt tota ikinä.

Niin mites, jos yllättää kova ripuli ja uloste lentää pönttöön vauhdilla ääniefektien kera, eikö silloin hävetä ihan kauheesti?



Pieru on mielestäni ihan luonnollinen asia, on kohteliasta mennä piereksimään vaikka vessaan, mutta satunnainen äänekäskään pieru ei parisuhdetta kaada.



Jotenkin luonnollisempaa mennä yhdessä synnyttämäänkin, kun ei ole tarvinnut täysin peitellä omia alapääjuttuja aiemminkaan. Liittyyhän siihen synnytykseenkin aika paljon kaikkea epämiellyttävää, eikä siellä tosiaan voi pidätellä.

t:5,jonka koko perhe piereskelee

yli vuosi. Mies taas pieri avoimesti jo ihan alkuajoista alkaen.

miehen kanssa pieruvälit, kun alettiin seurustella. Ei kyllä kumpikaan käydä paskalla olohuoneen matolla.