Uskotko väitteeseen että jos pään sisällä

koska todella usein ne, joilla on on ongelmia pään sisällä, yrittävät helpottaa oloaan niuhottamalla siisteydestä. Heille on myös kamalan tärkeää mitä muut heistä ajattelevat...

kuten kakkonen jo sanoi, yleensä ne kenellä päänupissa viiraa pyrkivät purkamaan sen ylenmääräiseen siisteyteen ainakin jollain alueilla

jos on masentunut tai muuten mielenterv.ongelmia ei taida olla energiaa joka päiväisiin toimiin, kuten siivoukseen.

Vauvapalstan totuus on, että mitä sotkuisempaa ja paskaisempaa, sen tasapainoisempi ja fiksumpi ihminen. Siisteys on merkki mielenterveysongelmista.



:D

Enkä tarkoita mitään ylitse menevää siisteyttä, mutta sellaista, ettei koskaan ole mitään kaaosta piilossa missään kaapissa, pyykkejä viikkaamatta tms.

järjestyksessä, on mieli/pää järjestyksessä. Siisti koti luo mielihyvää!

niin kotikin on läävä. Eli uskon.

Vauvapalstan totuus on, että mitä sotkuisempaa ja paskaisempaa, sen tasapainoisempi ja fiksumpi ihminen. Siisteys on merkki mielenterveysongelmista. :D

Hah!

mielihyvää siisteistä kaapeista...

Silloin kun pään sisus ei ole ollut kunnossa, kotikin oli sekaisin. Nyt on seesteinen ja rauhallinen olo, jota kotikin heijastaa.

Silloin kun pään sisus ei ole ollut kunnossa, kotikin oli sekaisin. Nyt on seesteinen ja rauhallinen olo, jota kotikin heijastaa.

Ainahan sanotaan, että kun pää on sekaisin koti on (jonkun mielestä) liian siisti.

Uskon, että siisteyskäsityksiä on monenlaisia ja varmaan meidän kodin "ihan ok siisti peruskunto" on monen mielestä aika sotkuinen. On vaan tavaraa aika paljon eikä erityistä intoa puunata kovin ahkerasti. No, ehkä mun päänkin sisällä on sitten vaan "ihan ok jotenkuten asiat järjestyksessä". :D Riittää mulle.



Mun mielestä sekä hirveä siivo että täysin tahraton steriili koti voivat molemmat ilmentää ongelmia pääkopassa. Jotain siltä väliltä on normaalimpaa.

Meillä on siivooja tuollaisia hommia varten.

Siisti koti voi kertoa myös siitä, että siellä käy hyvä siivooja riittävän usein :)

jos on aina kiire niin ei kerkee siivoomaan. Mulla on niin paljon muutakin tekemistä, joten priorisoin. Jos nyt jossakin paikat vähän repsottaa ni antaa olla.



Ja mikä helvetti siinä on et kun ihmiset tulee käymään ni ne tulee aina silloin kun ei ole siivonnut?

Tulisivat edes joskus silloin ku kaikki on tip top!

Ja sitäpaitti tartteeko sitä aina tulla ovaesta koputtamatta sisälle? Tai yllättäen soittamatta? Antaisitte ees jokun varotusmerkin ni kerkeisin vähän siistimään.



Vituttaa myös ku on niin epäsiisti mies. En jaksa aina sen erässä kulkee ja siivota.

ja siivottiin sen kämppä. Siellä ei oltu siivottu vuosikausiin. Siellä oli komerot täynnä esim. likapyykkiä monen vuoden ajalta. Kun oli nuppi sekaisin niin oli kämppäkin sekaisin.

Se että joskus on kaaosta (ei mitään läävää kuitenkaan) on minusta ihan normaaliin elämään ja mielenterveyteen liittyvää, samoin se, että välillä on siistimpää tai jopa siten, että on suht siistiä koko ajan. Mutta jos verhot pitää pestä kerran viikossa ja siisteys on selvästi pakkomielle tai ahdistaa pahasti, jos maton hapsut on vinossa, niin ihan samalla tavalla se kertoo ihmisen henkisestä tilasta kuten läävässä eläminenkin.

Mun mielestä sekä hirveä siivo että täysin tahraton steriili koti voivat molemmat ilmentää ongelmia pääkopassa. Jotain siltä väliltä on normaalimpaa.

juopoista juopoin. Hän sanoi mulle että kun koti on siisti ei kukaan pääse ainakaan moittimaan ettei ole pitänyt kotia järjestyksessä kun juo. Siivoaa sairaaloisesti kulkee rätti kädessä jatkuvasti. Palkkioksi siitä saa pari kolme pulloa viiniä päivässä. On jo niin rutiinia tuo juominen sillä että siitä on vaikee huomata onko juovuksissa. On muuten sairaan siisti koti sillä. Luokittelen pakkomielteeksi. Sitäpaitsi kohtuus kaikessa on terveyden merkki. Toiset tarvitsee kaikenlaista sälää ympärilleen viihtyäkseen onko sekään tervettä?

Minusta sekin (kodin riittävä siistinä pitäminen) on ihan sellaista perusvälittämistä toisista perheenjäsenistä ja toimimista sen perheen hyväksi.



On meilläkin joskus tavaroita vähän hujan hajan ja pölyistäkin, mutta yleensä on kyllä sen verran siistiä ettei hävettäisi vaikka tulisi yllätysvieraitakin. Eikä se ole ollenkaan vaikeaa, se kodin perussiistinä pitäminen! Täytyy vaan osata järkeillä ja olla sellainen huolehtivainen hoivaaja. :)



Ehkä se lähtee jo ihan lapsuudenkodista se perussiisteys ja on osa sivitystäkin tavallaan? Näin mä ajattelen. Ja on sillä tekemistä kauneudentajunkin kanssa myös. Ei tunnu terveeltä jos ihminen päästää kotinsa ihan lääväksi, kun siellä kuitenkin vietetään aika paljon aikaa ja sen tulisi ainakin omasta mielestäni olla sellainen viihtyisä akkujen lataamispaikka.



Eli ennemmin tosiaan siistiä, mutta pakkoko senkään on ihan överiksi mennä. Kateellisten kitinää tuokin jauhanta!