Että voi konttaamista ja pystyyn nousemista harjoitteleva olla pahantuulinen!
Hermot menee jatkuvasti, kun homma ei onnistu ja mikään ei ole hyvin :D. Yritä siinä sitten siirtää kättä ja jalkaa vuorotellen toisen eteen tai olla nostelemassa lelujen luo tai leluja lähemmäs, kun toinen vetää kamalia raivareita :). Pystyyn nostaminen nyt onneks on helpompaa, mutta huonostihan siinä oppii, jos minä teen koko ajan puolesta. Ihan tosissaan alan pelkäämään uhmaa, kun nyt on jo näin kovaa karjumista ja komentamista!
Jotenkin toivoisin, että keksis nuo molemmat hyvin pian...
Kommentit (2)
karhunkävelyasentoon noustaan ja konttausasentoon ja siinä keikutetaan. Lähinnä käsillä työntämällä pääsee taaksepäin, ja siinäkös hermo menee heti. Lelut menee kauemmaksi, ja mikään ei onnistu kun yrittää.... No, sitten kun oppii ryömimään/konttaamaan, saa juosta perässä ettei tee mitään kiellettyä..
Meillä myös lyhytpinnainen muksu. Raivokohtaus tulee usein leikkiessä, kun joku asia ei heti onnistu. Mutta kyllä se itsehillintäkin kehittyy, nyt 2-vuotiaana jaksaa jo vähän yrittääkin ennen kuin hermostuu.
Mua autto se, kun tajusin että poika on ihan kuin minä pienenä (ja edelleen). Kaikki pitää onnistua välittömästi tai menee hermo. Jotenkin pystyin samastumaan pienen kiukkuun =DD.
Mutta: voimia!