Ennenaikaiset vaihdevuodet :(

Hei Lellu,



kirjoitan sinulle vaikka viestistäsi on jo kulunut hetki aikaa. Saman kohtalo siis minulla, lasta ei omilla munasoluilla saada aikaan, koska munasarjojen toiminta on hiipunut ennenaikaisesti. Lahjamunasoluhoitoa mitetiään myös täällä. Koville ottaa tämä asia, monet itkut olen itkenyt ja aina vaan itkettäisi lisää. Mies onneksi on tukena. Mies on meillä ihan positiivisin mielin menossa lahjamunasoluhoitoon mutta itselläni on vaikeampi hyväksyä tätä. Tai oikeastaan surutyö omasta biologisesta lapsesta on niin kipeä kokea. Monet huolet pyörivät päässä, mitä jos lahjamunasoluhoitokaan ei tuo toivottua tulosta, entä jos lapsi sairastuu vakavsti, kärsiikö hän jos jää ainoaksi lapseksi, tunnenko lapsen omakseni vai ajattelenko etten oikeastaan ole hänen äitinsä jne. jne. Tuntuu, että elämä on heittänyt sellaisen surun ja kärsimyksen eteen, että selviääkö tästä lainkaan. Olisi kiva kuulla miten teillä asiat etenee, lähdettekö hoitoihin ja mille klinikalle.

Hei!



Itselläni todettiin ennenaikaiset vaihdevuodet 35-vuotiaana, mutta varmaan olivat alkaneet jo vuosia aikaisemmin, e-pillerien kanssa ei vain tullut aiemmin esiin. Sitten kun lapsia alettiin haluta miehen kanssa, tämä oli tyly tuomio. Eli omia soluja ei ole ja ainoa vaihtoehto on lahjamunasolut. Vähän aikaa meni shokista toipumiseen, mutta aika pian meille oli selvä että jonoon mennään. Kaksi ekaa yritystä (jonossa 2 vuotta) ei tuottanut toivottua tulosta. Ei luovutettu ja jo puolen vuoden päästä päästiin toisella klinikalla yrittämään uudestaan. Nyt menossa kolmas yritys, 11 raskausviikko ja toiveet korkealla. En ole hetkeäkään epäillyt ettei lapsi tuntuisi omalta, vaikka en olekaan ns. biologinen äiti sanan varsinaisessa merkityksessä. Epävarmuutta ja epäonnistumisia joutuu sietämään, mutta ei elämä noita esittämiänne kysymyksiäkään pohtien ole helppoa. Hoidot itsessään on vastaanottajalle melko helppoja, erilaisia pillereitä, emätinpuikkoja ja pistoksia vatsanahkaan. Pistäminen minua alkuun jännitti, mutta nyt sujuu jo rutiinilla ja ei ole sattunut missään vaiheessa. Tosin hoidoissa on eroja eri klinikoiden välillä. Soittele eri klinikat läpi ja hanki lisätietoja. Hinnastot löytyy eri klinikoiden nettisivuilta, mutta n. vajaa 10 000 euroa lääkkeet mukaanlukien on kulu yhdestä siirrosta, pakastealkiot on sitten halvempia kun kaikkea ei tarvitse maksaa uudelleen. Minä suosittelen kokeilemaan. Ainakin sitten olette yrittäneet ja jos ei näin tärppää niin sitten voi harkita mm. adoptiota. Itselle oli selvää, että tämä tie on kokeiltava ensin ennen adoptioon lähtemistä. Se on tosi pitkä tie, joten toivon kyynärpäät ristissä, että onnistumme tässä. Jutelkaa miestenne kanssa asiat, sillä tämä on molempien asia ja miehen tukea tarvitaan. Voimia ja jaksamista teille kanssasiskot.

Onko sama kuin PCO? Miten ilmenee muuten kuin lapsettomuutena, onko kuumia aaltoja tms. vaihdevuosioireita?



Onnea yritykseen!