Miten reagoisitte jos miehenne sanoisi äitiydestänne näin?

Todella epäasiallista, mitä jos sanoisit samat sanat hänelle. Minä en kuuntelisi tuollaista!

lapsia käytetään aseena riidoissa.

oletteko eroamassa?

Vai mistä johtuu, että mies on tuota mieltä?

harrastaa toisia naisia (kymmeniä suhteita) ja syyttää vaimoaan (ja lastensa äitiä), siitä, että hänen elämänsä ei ole sellaista kuin hän haluaisi.



Omaa käytöstään ei pidä ollenkaan millään tavalla vääränä.



ap

vaan hän on yksi läheiseni.



Tuosta toteamuksesta on jo vuosikausia aikaa ja nainen on yhä miehen kanssa.



Luulen, että nainen on jo niin murrettu ja syyllistetty, että hän ei näe enää selvästi kuinka sairasta tuo on kun antaa kohdella itseään noin.



Kuinka suorasanainen uskallan olla ja ravistella naista??

Sanot siis, miten asiat ovat, mutta tarjoat myötätuntoa ja ulospääsyreitin. Siis ihan konkreettisen suunnitelman. Kerrot hänelle, miten paljon parempaa se elämä olisi ilman miestä, miten ystävät ja sukulaiset auttaisivat, miten saisi elää ja harrastaa ja tehdä, mitä huvittaa ja miten lapset saisivat elää normaalissa perheessä ilman sairastuttavaa isää.



Muista kertoa, mitä kaikkea miehen käytös tekee myös lapsille. Ole todellakin suorasanainen. Ja sitten taas sen ulospääsyreitin mietit tarkkaan etukäteen, että se tuntuu tästä naisesta helpolta ratkaisulta eikä ylivoimaiselta.

tuli eilen käymään ja kertoi mulle kaikkea näitä juttuja ja mä en pystynyt hillitsemään itseäni kun suutuin sen puolesta ja tokaisin, että "anteeksi kun sanon näin suoraan, mutta toi on ihan sairasta".



Taisin sanoa sen muutmaan kertaan ja nyt mietin, että meninkö liian pitkälle. Ja miten tästä eteenpäin, otanko asian esille vai annanko olla ja odotan seuraavaa kertaa??



ap

Tiedän sen, kun lapseni isä on myös persoonallisuushäiriöinen. Tuo pettäminen sen ainakin paljastaa - kymmeniä suhteita , ja kaikki oman vaimon vika. Kun elämä ei ole sellaista kuin herra haluaisi. Ei siis kykene tuntemaan huonoa omaatuntoa, syyttelee muita omasta sotkuisesta elämästään.



Tuollaisista suhteista on kuitenkin tosi vaikea päästä irti. Sitä ikäänkuin elää niillä hellyyden ja arvostuksen rippeillä, joita joskus sattuu saamaan. Naisen itse pitää tajuta se oma kurjuutensa ja kerätä voimaa lähteä. Jos suhde ei ole päättänyt edes noihin pettämisiin, niin ei hyvältä näytä. Ei välttämättä lähde siitä koskaan, odottaa aina "viimeistä niittiä", jota ei koskaan tule.



Et mennyt liian pitkälle, ap, on hyvä vain että totesit juttujen olevan sairaita. On tärkeää, että se sun kaverisi ymmärtää, ettei toi ole normaalia mistään kohtaa. Mutta muaainakin ärsyttivät silloin ne ihmiset, jotka olivat koko ajan eron kannalla, jankuttivat siitä ja näyttivät suoraan minulle halveksuntansa.

Minulla oli pienet lapset huolettavana, eikä todellakaan ollu helppoa. Eroprosesssiin ei ollut vielä silloin voimia.

Eihän sitä suhteen todellisuutta kukaan muu tajua, kuin osapuolet itse... Voit vain kuunnella ja ilmaista mielipiteesi, syyllistämättä. Narsisteilla on aika uskomaton voima toiseen ihmiseen.

että oisko tässä kyseessä ihan oikea narsisti. on todella menestynytkin elämässään ja kulissit on komeat. Ja ainoa millä on arvoa, on hänen työnsä ja tekemisensä.



En siis tyrkytä apua ja ajatuksia vaan kuuntelen ja välillä "ravistelen" naista.



Pelkään vaan naisen puolesta, mies nimittäin on hajoittanut tavaroita suutuspäissään (mutta ei omia tavaroitaan vaan vaimonsa) ja mun mielessä siitä ei ole enää pitkä matka fyysiseen satuttamiseen.



ap

minkälainen äiti mä sitten oikeen olen.

ei tietenkään ikinä sanois noin, mutta jos sanois niin mun pitäis olla varmaan alkoholisti, sadisti tai muuten mielisairas, jos olisin niin kauhea äiti, ettei lapset voi olla mun kanssa.

Jos sanois nyt, niin ajattelisin että mies on itse tullut hulluksi.

nyt vasta luin ja huomasin että kyse on tuttavastasi.

Pahalta kuullostaa, todellakin sairaalta kommentilta. Eihän sitä ulkopuolinen voi tehdä diagnoosia että mies on nyt narsisti, mutta ei tuo tervettä ainakaan ole. Minä neuvoisin naista menemään perheterapeutille yksinään, että sais puolueetonta apua. Varmaan hänellä alkaa olla mitta täysi, kun alkoi kertoa sulle ongelmistaan, eräänlainen hätähuuto siis. Eroaminen voi olla liian suuri kynnys, jos mies on perhee elättäjä ja saanut naisen muutenkin riippuvaiseksi itsestään. Mutta sekin varmaan auttais että tämä nainen sais puhua jollekin, ystävälle tai ammattilaiselle ja sais jotain toivoa paremmasta..?

terapiassa jo vuosia. Mutta eihän se riitä, että yrittää vaan muuttaa itseään. Ainakaan noin sairaassa tapauksessa.



Musta tuntuu, että mitä enemmän nainen yrittää, sitä enemmän mies inhoaa vaimoaan.



Voi kun hänellä olisi voimaa lähteä pois taakseen katsomatta ja miehen kanssa neuvottelematta!



ap.