Vinkkejä, millä ajatuksilla jaksaa vierailut oman vanhemman luona, kun välit

Mä yritän aina miettiä puheenaiheet tarkkaan etukäteen, otan mukaan lasten piirustuksia, valokuvia, askarteluja ym. juttuja. Sitten puhutaan lasten tekemisistä ja lemmikeistä ja pidetään puheenaihe väkisin sellasessa puolikeveässä. Tavallaan pidän päällä sellaista vähän ylipirteää hössötystä, joka on ihan erilaista kuin millainen oikeasti olen, en näytä vanhemmalle, että tilanne rassaa minua, jotta hän ei saa siitä lyömäasetta.



Kannattaa myös yrittää kehittää jotain omaa aikaa, ehkä kävelyllä käymiseen tai edes pitempään saunareissuun tmv. Siinä sitten mp3-soittimeen vaan jotain örinämusiikkia tai mikä ikinä sulle onkaan stressinpurkamismusiikkia.



Ylipäätään sellainen ajatustenhallinta auttaa, että pitää omatkin ajatukset tarkasti lapsissa ja lasten asioissa, tai sitten säässä ja kukkienhoidossa jne. Sitten kun pääsee kotiin, niin joutuu nollaamaan nuo kaikki tilanteet, mutta näin selviää sen vierailun läpi.

ajattelin että olen näytelmässä joka kestää esim. viikonlopun ja nyt vedän vaan tälläistä roolia etten hermostu tai loukkaannu vaan olen vaan...

Isä ei hyväksy avioeroani, äiti huomauttelee lähes kaikesta.

Tapaamme harvoin, mutta aina jää kalsea tuntu käynneistä.

En ole toteuttanut heidän unelmaansa tyttärenä, kulissit eivät pitäneet.

äitini kanssa. Sitten lähden kaupungille tapaamaan vanhoja ystäviäni ja jätän lapsen mummon ja papan kanssa.



Isäni tuskin tervehtii minua, ei katso silmiin jne. Mutta he tykkäävät lapsestani ja lapsi tykkää heistä, joten käymme siellä n. kerran kuukaudessa.



Tosin en voi sietää heidän polttamistaan sisätiloissa ja emme taida mennä sinne ennen kesää.