Raskausahoinvointi on niin syvältä!!!

Ja pyydä pahoinvointilääkettä Primperania. Sen pitäisi auttaa. Lisäksi voisit kokeilla pahoinvointiranneketta.

Muista syödä ja juoda pieniä määriä kerrallaan usein. Se voisi auttaa.

Luulin että raskauspahoinvointi olisi jotenkin "pehmeämpää" tai lievempää tai jotenkin erilaista kuin oksennustauti. SE OLI PAHEMPAA! On kuin olisi raju yrjötauti kestänyt puolivuotta joka päivä!



Koita jaksaa. Muista mantrata mielessäsi että kasvatat rakkauden hedelmää sisälläsi ja hän voi hyvin, älä sitä pelkää. Ja se pahoinvointi loppuu kyllä aikanaan! Jaksuja!!!

Olen ehtinyt jo kokeilla kaiken. Rv on 37. Tiedän, ei kestä enää kauan, mutta on jo kestänyt niin pitkään, etten tahdo enää jaksaa ollenkaan.



ap

Pahoinvointi helpotti vähän kun lopetin estolääkityksen vti:in

Oksensin 16 viikkoa ja luulin, että se on kamalaa. Voi oksentaisin vaikka joka pv jos ei tarvitsisi olla näin kroonisesti sairas ja kipeä kuin nyt olen.

Oksensin 16 viikkoa ja luulin, että se on kamalaa. Voi oksentaisin vaikka joka pv jos ei tarvitsisi olla näin kroonisesti sairas ja kipeä kuin nyt olen.

Kyllä tosiaan raskauspahoinvoinnin hyvä puoli on se, että se loppuu synnytykseen. Se voi siitä huolimatta olla usean kuukauden ajan krooninen vaiva, joka saa työkyvyttömäksi. Tietysti pahempaa löytyy aina, toivon että kuvailet siis oman olosi.

ap

täällä.



Ja tää on tosiaan ihan kamalaa. Mulla menee välillä päiviä ettei mikää pysy sisällä, ei mikään. Ja saatan oksentaa sen kaksikymmenta kertaa. Toisena päivänä saattaa olla hiukan lievempää ja ei tartte välttämättä oksentaa ollenkaan mutta se kuvottava olo. :/



Välillä oon niin masentunut tästä pahoinvoinnista ettei mikää jaksa kiinnostaa, hommat jää tekemättä ja toisten ihmisten läheisyys ahdistaa. :( Pakko vain koittaa niellä ja antaa lasten tulla viereen ja syliin.

Tuntuu että sitä ihan ihmisenä muuttuu tai en ole ollenkaan oma itseni.

Onneks tämä on ohi menevää.

täällä.

Ja tää on tosiaan ihan kamalaa. Mulla menee välillä päiviä ettei mikää pysy sisällä, ei mikään. Ja saatan oksentaa sen kaksikymmenta kertaa. Toisena päivänä saattaa olla hiukan lievempää ja ei tartte välttämättä oksentaa ollenkaan mutta se kuvottava olo. :/

Välillä oon niin masentunut tästä pahoinvoinnista ettei mikää jaksa kiinnostaa, hommat jää tekemättä ja toisten ihmisten läheisyys ahdistaa. :( Pakko vain koittaa niellä ja antaa lasten tulla viereen ja syliin.

Tuntuu että sitä ihan ihmisenä muuttuu tai en ole ollenkaan oma itseni.

Onneks tämä on ohi menevää.

Juuri noin, mulla ihan sama. Tosiaan tuntuu siltä, että melkein vuosi menee hukkaan omasta elämästä, kun on oikeasti sairas. Miehen kanssa en aina kestä olla edes samassa huoneessa, kun haisee itseltään (yleensä se haju miellyttää mua, jos edes sitä huomaan). Onneksi tässä vaiheessa en enää oksenna, jos se pussaa. Alussa miehen tarvitsi tulla vaan lähelle, niin ryntäsin vessaan.

voimaa sulle!

ap

Raskauspahoinvointi on todella syvältä. Täältä löytyy kohtalotoveri, tosin kohdallani toivon, että pahoinvointi loppuu rv 14 tietämillä viimeistään (aiemmissa raskauksissa silloin helpottanut).



Kamalan vaikeaa yrittää jaksaa tsempata itseään jaksamaan vielä muutama viikko. Joka ilta menen itku kurkussa, vatsa tyhjänä, nielu oksennuksen jälkeen kirvelevänä nukkumaan. Mulla pahoinvointi on pahimmillaan iltaisin klo 18-24 välillä. Olen kokeillut Primperanit, mutta eivät auta :(



Mies yrittää ymmärtää minua ja tulla lähelle, halia ja pussata. Ja kun pelkkä ajatus toisen lähestyvästä hengityksestä saa yökkimään ... rankkaa aikaa koko perheelle. Kuukausi on mennyt kuin jossain sumussa ja kuplassa kotona. Ei puhettakaan, että jaksaisin mennä kauppaan tai vierailla kavereiden luona. Ottaa henkisesti aika lujille.



Ainoa lohtu on se, että joskus tämä loppuu!

Yhdistettynä raskausdiabetekseen pahoinvointi on tosi kypsää.



Ja joo: ei mullakaan ole pahoinvointi loppunut ekaan kolmannekseen.

kokeilleet B-vitamiinia? Mulla se auttoi. OTin B-strongia ja oireet helpottui muutamassa päivässä. Välillä yökin ja oksentelin silti, mutta se pahin kuvotus meni ohi.