Huomenna käynnistys
Mites mä meinaan nukkua ensi yön? Huomenna on aika ä-polille ja ainakin alustavasti oli tarkoitus myöskin synnytys käynnistää. Viikkoja on huomenna 41+5 ja kyllä sitä lasta on jo odotettukin, mutta silti käynnistetty synnytys hermostuttaa. Laskettuna päivänä kokoarvio oli 3800g ja vauva on tietenkin siitä vielä kerinnyt parissa viikossa kasvaa 200-300g... Mulla on myös raskausdiabetes. Toivottavasti mahtuu ulos, eikä vaan jouduta mihinkään hätäsektioihin...
Entä jos käynnistys tuottaakin tosi rajun synnytyksen ja tulee pahat repeymät tai joutuvat leikkaamaan vällilihan... Ja sitten sitä joutuu olemaan kaikenlaisissa tippatelineissä kiinni ja olemaan siellä sairaalassa vaikka kuinka kauan, jos ei meinaa käynnistyä...
Perjantaina luulin jo että synnytys ois alkanut kun tuli suppareita 3-5min välein. Käytiin tarkistuttamassa tilanne ja olin silloin 2,5cm auki. Mentiin vielä kotiin ja suppareita tuli tuolla välillä 15 tuntia, mutta eivät voimistuneet. Sitten alkoivat harventua ja koko viikonlopun ovat tasaisesti vaan vähenneet. Tänään tullut enää hyvin lieviä supistuksia n. tunnin välein...
Turhauttaa ja pelottaa huominen, oisin niin paljon mieluummin kotona suppareiden kanssa kuin jossain sairaalassa, vieraiden ihmisten kanssa.
Kommentit (9)
Hyvin ovat menneet, eivät ole olleet yhtään rajumpia tai kivuliaampia kuin tuo luonnollisesti käynnistynytkään. Onnea huomiselle!
yöllä menee vedet ja synnytys alkaa siitä rivakkaan. Niin mulle kävi kun oli käynnistysaika sovittu aamuksi. Viikkoja tosin "vasta" 39+2. Onnea joka tapauksessa ;)
tietty erilainen, mutta kokemus tämäkin.
Mulla käynnisteltiin yliaikaisuuden ja rask.diabeteksen takia, kohdunsuu kiinni ja vauva ei vielä kunnolla laskeutunutkaan.
Klo 9-21 makasin koneissa eikä mtn tapahtunut, muistaakseni 5 h välein kävivät laittamassa sen tabletin.
Yöllä klo 23 olin NIIIIIN kipeä, kohdunsuu yhä kiinni ja vauva laskeutumatta, kätilö totesi että ei tässä mitään vielä tapahdu... No, tunti myöhemmin vauva oli jo syntynyt ja minä makasin ommeltavana kun joka ikinen mahdollinen ja mahdoton paikka oli revennyt.
Esikoinen painoi vähän yli 4 kg, ja kun kyseessä esikko, niin käynnistely kesti pari päivää, ennen kuin tajusi oksitosiinin voimalla tulla ulos. Ponnistusvaihe oli melko pitkä, yli tunnin, ja pari imukuppivetoakin tarvittiin ponnistusten apuna. Väliliha leikataan aina imukupin kanssa. Minulla oli epiduraalipuudutus, eikä synnytys sattunut oikeastaa lainkaan. En saanut repeämiä, vauva sai 10 pistettä heti, ja itse olin tosi hyvässä kunnossa, epparikin parantui hienosti.
Toka käynnistettiin myös laittamalla kohdunsuulle cytotec-muruja päivän mittaan muistaakseni 2 kertaa. Aamupuolella sitten alkoikin tuntua, että taitaa alkaa synnytys, ja menin sanomaan kätilölle, että josko mentäis synnytys saliin. Tästä lähtemisestä kului 40 minuuttia lapsen syntymään. En tarvinnut puudutteita enkä lääkkeitä ennen tai jälkeen synnytyksen, ponnistusvaihe oli 5 minuuttia. Lapsi 3,6 kiloa. Joitain pintarepeämiä tuli, mutta tikkauksen jälkeen niitä ei edes huomannut. Kotiin päästiin 2 vrk:n kuluttua.
Eli älä suotta pelkää, minulla ainakin sekä hitaampi että nopeampi synnytys mennyt tosi hyvin :)
Ehdotan, että hyväksyt asian ja toteat, että huomenna tapahtuu mitä tapahtuu, et voi asiaa muuttaa mitenkään murehtimalla. Nyt vaan yrität ajatella positiivisesti ja miettiä sitä ihanaa vauvaa mikä sieltä on tulossa.
Nyt vaan yrität levätä ja nukkua niin on sulla sit voimia huomenna! Tsemppiä!
ti 8:00 1. käynnistystabletti
ti 12:00 2. käynnistystabletti
ti 17:00 3. käynnistytabletti
ti 20:00 ekat supistukset
ti 21:00 kivuliaat supistukset
ti 23:00 tosi kivuliaat supistukset, sain jonkun kipulääkepiikin
ke 04:00 8 cm auki
ke iltapäivä leikkausjonoon(synnytys pysähtynyt), mutta leikkaussalissa ruuhkaa, joten oksitosiini tippaa vaan isommalle
ke 17:00 lapsi syntyi alateise ilman repeämiä ym.
Kolme päivää laitettiin cytotecia eikä mitään tapahtunut. Sitten lisäsivät ehkä vähän liian ison annoksen ja homma lähti käsistä.
En ehtinyt saada kivunlievitystä, paikat repesivät, imukuppi ja eppari tietysti ja vauva jäi jumiin. Kriisitilanne kun happi alkoi loppua ja siksi runnottiin väkisin ulos. En istunut 6 viikkoon...
Mutta eihän aina näin käy, voi mennä tosi leppoisasti. Mulle tosin kävi näin 2 kertaa ;)
Ensimmäistä synnytin 4 päivää, toista 2 päivää. Muuten maailman helpimmat synnytykset, suoraan oppikirjoista ja kun olin jo valmiiksi sairaalassa, kivunlievitystä oli tarjolla koko ajan.
Miten raju synnytys on ollut, miten nopeasti käynnistynyt ja millä metodilla?
Tietty aina yksilöllistä, mutta kuiteskin ois kiva kuulla kokemuksia.
ap