Taas mies on ihan onneton vauvan kanssa!
Esikoisen kanssa mies oli ihan hermona jos vauva itki, ei ymmärtänyt vauvan "viestejä" ollenkaan jne. aika luonnollista. Nyttemmin mies on niin kiintynyt esikoiseemme, heillä loistavat välit ja paljon omia juttujaan. Nyt kun meillä vauva, mies on taas aivan pihalla vauvan suhteen. Olisin odottanut, että osaisi toisen kohdalla jo enemmän panostaa mutta ei. Nyt jää siis liikaakin niin, että mies hoitaa esikoista minä vauvaa, vaikka haluaisin että vuorottelisimme välillä. Mutta jos vauva itkeskelee, mies aika äkkiä hermostuu että ota nyt, se vaan kiljuu. Iltaisin vauva itkuisempi, eilen sitten olin kanniskellut jo aikani ja annoin miehelle, mies istui telkkarin edessä ja piti huutavaa vauvaa siinä sylissä, sanoin että kävele säkin sen kanssa, koita edes rauhoitella vaikkei onnistusikaan. Mies tokaisi tylysti että mä nyt oon tässä, ei se kuitenkaan hiljene. Koitin selittää, että turvallisuuden tunnetta annettava siltikin vaikka vauvan mahavoivoja ei pois saisikaan, vauvan täytyy tuntea että aikuinen huolehtii ja rauhoittelee häntä. Mies vaan jöllötti vauva kankeasti sylissään.
Raivostuttavaa! Miten voi olla noin paukapää, meneekö taas eka vuosi niin että minä ja vauva olemme sylitysten ja isi odottaa että lapsi vaan kasvaa?
Kommentit (8)
vauvan negatiivisia tunteita. Ehkei itse saanut lohtua aikanaan, niin ei osaa antaa sitä toisellekaan.
Mitä jos nappaisit sen esikon mukaasi vaikka kauppaan ja jätät vauvan miehellesi. Kun ajoittaa homman niin että vauva on juuri syönyt ja vaipat vaihdettu eikä PITÄISI tulla mitään "ylimääräistä" niin pitäisi olla helppo nakki. Jonkin aikaa tällaista, niin eiköhän ala tottua vauvan hoitoon.
Oma ukko oli ihan samanlainen. Kyllä se siitä tokeni kun alkoi luottaa itseensä vähän enemmmän. Valitteli aikoinaan niitä onnettoman kokoisia pikku nyyttejä joiden pelkäsi menevän rikki.
Kävelyhyssyttely vähän rauhoittaa, enemmän rauhoittaa jos menee sängyn reunalle istumaan ja hytkyttämään ylös alas, parhaiten se että riisuu vaipat ja vie hoitopöydälle, näyttää leluja ja juttelee. Mies vaan ei jaksa enää iltasella väsyneenä panostaa...
isällä varmemmat otteet kolmikuisen kanssa kuin mitä minulla :) Ja tämä on toinen vauva.
kahden lapsen kanssa mennyt juuri noin. Mies on ottanut täysipainoisemmin osaa lasten hoitoon vasta vauvaiän jälkeen.
Mies on kokenut kai vauvat hankalammiksi ja kuvitellut, että ei pysty rauhoittamaan vauvaa, kun ei pysty imettämään... Olen kyllä käynyt omissa menoissani ja mies on silloin hoitanut vauvaa, mutta on selvästi kokenut tilanteen "hankalana". Ja jos itse olen ollut kotona, niin vauva on kyllä palautunut minulle saman tien, jos on ruvennut itkemään. Isompien lasten kanssa mies touhuaa mielellään.
miehen otteet paranee kun vauvalle tulee ikää eikä ole enää niin kiinni pelkästään äidissä. Kyllä mun mies pärjäili yli puolivuotiaan kanssa jo aika mainiosti ja nyt on vuoden ikäisen kanssa hoitovapaalla :)
Ja kyllä mies kujertelee vauvalle kun tämä hyväntuulinen, mutta heti kun itkuinen niin äidille vaan..ei hän kuitenkaan pysty saada sitä hiljaiseksi.