Millaisista asioista loukkaannutte parisuhteessa?

on se kun mieheni alkaa paasata aikuisen poikani opiskelusta. Hitonko minä yli 20v nuoren miehen opinnoista ja niiden sujumisista päätän. Poika tekee niin kuin parhaaksi näkee ja sen on mulle kelvattava. Ainahan sitä voi kaikkea neuvoa ja suositella, mutta kyllä aikuinen itse päättää.



Siksi nyppii kun mies alkaa mulle kahden kesken niistä puhua. Puhukoot pojalleni suoraan jos on sanottavaa!



Olen siis nainen 40v.

Siis jälkeenpäin.Sillä hetkellä totisinta totta. Vaikka tiedänkin, että mieheni on todella hyvä mies ja isä ja yleensä tekee osuutensa ja auttaa kaikessa.



Mutta loukkaannun pikku asioista kuten,



mies hukkaa avaimensa, ja kysyy olenko laittanut ne johonkin. Otan sen niin, että hän syyttää minua hukkaamisesta, vaikka vain kysyi. Tämän tyyppisiä usein, varmaan johtuu osittain väsymyksestä pienten lasten heräämisten ym kanssa.



Ehkä loukkaannut pienistä siksi, ettei mitään vakavampaa syytä ole ollut.



Nainen 30v.

... mutta loukkaannun siitä, ettei mieheni tee aloitteita lemmiskelyyn. Kun minä teen aloitteen, kelpaa kyllä hyvin. Todella loukkaavaa olisi luottamukseni pettäminen. Nelikymppinen nainen.

sänkyhommien suhteen. On meillä suukottelua ja muuta läheisyyttä, mutta seksi ei jostain syystä kiinnosta.



Mitenpä tota käsittelisi. Parempi olla liikaa ajattelematta.



n30

mieheni menee nukkumaan hirmu aikaisin, jättää mut huolehtimaan lasten iltatouhuista eikä halua viettää kahdenkeskistä aikaa mun kanssa. Aikaisemmin söin loukkaantuneena, mutta nyt olen päässyt siitä tavasta eroon. N 39

Joskus teininä olin mustasukkanen kaikille jotka sai olla tekemisissä ukkoni kanssa.

Sitten kaverini kuoli ja iski vauvakuume: koska täältä saattaa tulla lähtö nuorenakin ja haluan lapsia.. Huusin, porasin ja olin ihan kamala akka.

No ei lapsia tullut pariin vuoteen ja sekös auttoi mustasukkasuuteen. ;)



Muistan kun mustasukkasuus loppui siihen kun olin heitellyt Mäkkärissä hampurilaista ikkunaan -koska mies ei lähtenyt perääni riidan jälkeen ja se jäi syömään hampurilaistani.. Siis olin lähtenyt vetään ravintolasta riidan jälkeen, mies ei seurannut minua ja nuollut maata allani ja kun palasin niin söi hampurilaistani hetken käveltyäni ja otin ja viskasin sen purilaisen ikkunaan.



Sitten puhuttiin siitä että ukko ei ole lähdössä mihinkään luotani ja palaa kotiin ja plaaplaa. Sitten kasvoin. :D



Sen jälkeen me ollaan puhuttu tosi paljon tunteista.

Eikä minua ota miehessä kupoliin mikään. Nykysin tuo kukkiakin (ei tainnu ennen olla pahemmin aihetta -ja tosiaan kerron sanallisesti mitä kaipaan ja haluan ja koitan tehdä miehen onnelliseksi myös)! Hassu mies kun jaksoi.



N30