Miksi niin moni rikkoo välinsä sukulaisiin?

Eihän vanhainkotiin pääse ennen kuin on täysin dementti. Siinä vaiheessa en enää elä todellisuudessa enkä kaipaa mitään muuta kuin kenties äitiä. Olen seurannut vierestä tällaista kehitystä ja tullut siihen johtopäätökseen, että vanhusten sääliminen yksinäisyyden takia on täysin turhaa. Hehän ovat jo onnellisten maassa. Se mikä säälittää on jokapäiväisen hygienian ja kenties myös ruokailun tila.

Ja yks kaveri sanoisi, että sitä se teettää, vanhuuden skitsofrenia.

Ei siellä pärjää ihan vihannekset. Vuodeosasto on seuraava askel.

oma mummoni katkeroitui vaarini kuoltua, han ei luota kehenkaan, mutten voi syyttaa...siellahan oli naapurit heti rahankerjuulla ja "muka auttamassa". Valit myos omiin lapsiin aika vilpoisat...kayn kylassa aina kun mahdollista...valilla han on katkera ja jaksaa rapattaa, en anna tuon hairita vaan annan menna toisesta korvasta ulos ja toisesta sisaan. :D



Toinen mummoni on valissa kaikkien lastensa kanssa, muttei lastenlapsien...minun ja veljeni kanssa valit ovat lampimat, mutta toisen lapsensa lasten kanssa ei tahdo viettaa aikaa ja vihaa heita ylikaiken :P myos lapsen lapsen lapsiaan, paitsi minun. onhan se valilla rankkaa touhua ja ilkeaa, mutta koitan tahollani ymmartaa sita katkeruutta jota he kohtaavat varsinkin kun miettivat menneitaan. ehka olen hyva kuuntelija ja en tuomitse ja neuvo miten heidan pitaisi elamansa elaa..

ja moni varmaan vanhetessaan tajuaa myös ettei halua pitää yhteyttä kaikkiin sukulaisiinsa ja silloin on jo niin vanha että uskaltaa tehdä mitä haluaa.

Mieheni puolella on jo ihan tavallista katkoa välejä sukulaisiin. Heiltä puuttuu kait anteeksi-anto geeni tai jotain. Anoppini on melkoisen hankala persoona ja puhuu ilkeyksiä selän takana, jopa omista lapsistaan. Joten on aika vaikea ajatella huolehtivani hänestä kun hän vanhenee. Aikani yritin olla ystävällinen ja kärsivällinen, mutta sitten piti ajatella itseäni, lapsiani ja puolisoani. Eli teimme mieheni kanssa päätöksen, että ollaan ko. henkilön kanssa mahd. vähän tekemisissä, ja niin perheemme voi paremmin. Tosin pakko myöntää, että tuolla miehellänikin on osittain noita vaikeita piirteitä...mutta hän yrittää kovasti toimia toisin.

Ja naiset on keskimäärin jonkinverran miehiä pitkävihaisempia.

Onneksi katkaisin välit toiseen vanhempaani jo nyt 30-kymppisenä, niin ennättää ehkä antaa anteeksi sitten jossain vaiheessa ennen kuin toinen muuttaa asumaan vanhainkotiinn.