Lue keskustelun säännöt.
Jaa wt-ihmiset käyttävät stadin slangia.
08.12.2010 |
Itse olen ihan sivistysperheestä ja meillä vedetään byysat jalkaan, ulkona blosaa, dösällä mennään kouluun, fyffellä ostetaan, mutsi on mutsi, skidi on lapsi. Ihan tavallisia murresanoja.
Kommentit (16)
Vai onko tämä seutut ätysin murteeton?
Tiedoksesi sekin, että ei muuallakaan kaikki ihmiset ja perhete puhu kovin murteella, voi olla vaan tiettyjä sanoja tai sanontoja. Eli samalla tavalla kuin slangin kanssa.
Kyllä helsinkiläiset itsekin yleensä tietää, että ei slangia kaikissa piireissä täälläkään samalla tavalla käytetä, jo lähiökin vaikuttaa.
Perinteisesti se on aina ollut enemmän myös miesten kuin naisten kielenkäyttöä. Vanhemmat helsinkiläisnaiset ei käytä slangia juuri lainkaan.On paljon monen polven helsinkiläisperheitä, joissa slangia ei käytetään ollenkaan, tai hyvin minimaalisesti. Slangi ei ole sama asia kuin murre.
on kai lähinnä sellaista s-kirjaimen korostamista, sihisemistä. Kuuntele niin huomaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin itse opiskeluaikoina (ja sen jälkeenkin) välillä hämmennyin muiden murteista, ja sujuvasti monet käyttivät sanaa linkkari puhuessaan busseista. Harva ylipäänsä puhuu täysin slangia, vaan useimmiten käytössä on yksittäisiä sanoja, esim. juuri dösä.
myös tilanteissa, johon se ei sovi ollenkaan. Esim. työpaikalla, opiskeluissa, joissa paikalla muitakin kuin helsinkiläissyntyisiä. Muut vaihtaa murteensa sujuvasti yleiskieleen mutta stadilainen vaan dorkana puhuu dösästä ja spårasta. Tuosta tulee aika wt-vaikutelma, sanoisin. Ei tilannetajua.
Yhden kirjaimen varsin pieni ääntämyseroko on se murre? Ettei vaan olisi vähän slangiakin mukana :)
Toki slangi sai alkunsa verrattain myöhään ja painottui aluksi työläisväestöön, mutta jostainhan muutkin murteet ovat syntyneet.
Vai onko tämä seutut ätysin murteeton?
Tiedoksesi sekin, että ei muuallakaan kaikki ihmiset ja perhete puhu kovin murteella, voi olla vaan tiettyjä sanoja tai sanontoja. Eli samalla tavalla kuin slangin kanssa.
Kyllä helsinkiläiset itsekin yleensä tietää, että ei slangia kaikissa piireissä täälläkään samalla tavalla käytetä, jo lähiökin vaikuttaa.
Perinteisesti se on aina ollut enemmän myös miesten kuin naisten kielenkäyttöä. Vanhemmat helsinkiläisnaiset ei käytä slangia juuri lainkaan.On paljon monen polven helsinkiläisperheitä, joissa slangia ei käytetään ollenkaan, tai hyvin minimaalisesti. Slangi ei ole sama asia kuin murre.
on kai lähinnä sellaista s-kirjaimen korostamista, sihisemistä. Kuuntele niin huomaat.
ja varsinkin ne kriteerit, joilla ihmisiä WT:ksi julistetaan.
Ihan esimerkkinä meidän perhe: Meillä mies motoristi, löytyy tatuoinnit, pää on kalju ja kaapissa kiitos -paitakin.
Lisäksi puhumme osittain slangilla (stadilaisia kun olemme jo useamman sukupolven takaa). Vapaa-ajalla, minä yli 30-vuotias nainen, pukeudun farkkuihin ja omistan muutaman hupparinkin. Näillä tunnusmerkeillä siis olemme joidenkin mielestä wt-porukkaa.
Mutta mutta, meistä molemmat hyväpalkkaisessa työssä (mies jopa kaikkien av-mammojen ihmeeksi ihan rehellisesti maksaa veronsa eikä tehtaile rikoksiakaan :D )ja koulutuskin molemmilla ihan kohdallaan.
Asumme pientaloalueella omassa isossa perheasunnossa. Meillä ei juurikaan alkoholia käytetä, mitä nyt mies joskus ottaa muutaman oluen, humalassa ei ole lasten läsnäollessa ikinä, minä olen absolutisti eli en juo ollenkaan.
Lapsilla on normaalit rajat ja säännöt, käytöstavat hyvät ja koulukin sujuu isoimmalla hyvin.
Molempien vanhemmat erittäin hyvin toimeentulevia ihmisiä, joilla ansiokkaat työurat takana.
Kokonaiskuvaa kun siis katsoo, niin WT:ksi tuskin voi kukaan nimittää.
Aidostihan White trash porukkaa suomesta ei edes löydy, täällä kun sosiaaliturva asuttaa ja ruokkii ne huonompiosaisetkin.
Keskimääräistä typerämpiä ihmisiä toki löytyy, yleensä ovat työtävieroksuvia, eivätkä laiskuuttaan viitsi sivistää itseään millään tiedolla.
Pointti tässä lähinnä se, ettei ihmisiä voi luokitella muutaman ulkoisen tekijän perusteella kuuluvaksi johonkin tiettyyn ryhmään/luokkaan. Tai voi, mutta metsään menee niin että rytisee ja tälläinen luokittelija yleensä nolaa siinä itsensä täydellisesti.
Itseäni, ei av-mammojen, eikä kyllä kenenkään muunkaan mielipide juuri hetkauta mihinkään suuntaan, lähinnä huvittaa.
Mieheni on stadilainen - Kalliossa syntynyt. Ja puhuu omaa "murrettaan" ( :
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hitonko väliä sulle on sillä, mitä tällä palstalla sanotaan yhtään mistään? Puhu juuri kuten haluat, ihan sama kuinka paljon "palsta mammoja" asia närästää :P
se on hassua miten stadin slangi eli helsingin murre on joko hienostelua, leveilyä tai sitten ihan sivistymätöntä wt-meininkiä mutta muut murteet eivät ole, niistä saa ja jopa pitää olla ylpeä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hitonko väliä sulle on sillä, mitä tällä palstalla sanotaan yhtään mistään? Puhu juuri kuten haluat, ihan sama kuinka paljon "palsta mammoja" asia närästää :P
Joku luuli toisessa ketjussa että se on "huonoa" puhekieltä.
se on, että kaikki muut saavat olla kotipaikastaan ja murteestaan ylpeitä paitsi helsinkiläiset. Olen jo tottunut, en jaksa asiasta vääntää työpaikalla enkä nettipalstalla. parasta jättää nuo wt-jutut omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on, että kaikki muut saavat olla kotipaikastaan ja murteestaan ylpeitä paitsi helsinkiläiset.
se on, että kaikki muut saavat olla kotipaikastaan ja murteestaan ylpeitä paitsi helsinkiläiset.
Helsnkiläiset on ollut jotain hienoa ja tavoiteltavaa ja muut alisteisia. Nyt näillä alistetuilla on "oikeus" ylpeyteen juuristaan. Sama esimerkiksi rodullisissa jutuissa, valkoihoinen, joka on ylpeä siitä on rasisti, muut "rodut" taas hienoja ihmisiä. Sama kielten kanssa, saamen asemaa saaa korostaa, suomen ei. Ja sukupuolittainkin: naisasia on jees, miesasia taaas sovinistisikojen puuhaa.
En siis sano, että tuossa asetelmassa olisi pahaa, on ihan ymmärrettävää, että vähemmistöt (tms) saavat olla ylpeitä erityispiirteistään ja vahvistaa itseluottamustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä helsinkiläiset itsekin yleensä tietää, että ei slangia kaikissa piireissä täälläkään samalla tavalla käytetä, jo lähiökin vaikuttaa.
Perinteisesti se on aina ollut enemmän myös miesten kuin naisten kielenkäyttöä. Vanhemmat helsinkiläisnaiset ei käytä slangia juuri lainkaan.
On paljon monen polven helsinkiläisperheitä, joissa slangia ei käytetään ollenkaan, tai hyvin minimaalisesti. Slangi ei ole sama asia kuin murre.
Slangi ei ole helsinkiläisten murretta. Slangi on vain sanoja, ei sisällä lainkaan esim. kielioppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai onko tämä seutut ätysin murteeton?
Tiedoksesi sekin, että ei muuallakaan kaikki ihmiset ja perhete puhu kovin murteella, voi olla vaan tiettyjä sanoja tai sanontoja. Eli samalla tavalla kuin slangin kanssa.
Kyllä helsinkiläiset itsekin yleensä tietää, että ei slangia kaikissa piireissä täälläkään samalla tavalla käytetä, jo lähiökin vaikuttaa.
Perinteisesti se on aina ollut enemmän myös miesten kuin naisten kielenkäyttöä. Vanhemmat helsinkiläisnaiset ei käytä slangia juuri lainkaan.On paljon monen polven helsinkiläisperheitä, joissa slangia ei käytetään ollenkaan, tai hyvin minimaalisesti. Slangi ei ole sama asia kuin murre.
myös tilanteissa, johon se ei sovi ollenkaan. Esim. työpaikalla, opiskeluissa, joissa paikalla muitakin kuin helsinkiläissyntyisiä. Muut vaihtaa murteensa sujuvasti yleiskieleen mutta stadilainen vaan dorkana puhuu dösästä ja spårasta. Tuosta tulee aika wt-vaikutelma, sanoisin. Ei tilannetajua.
Voitaisiinko Helsingin suomi sittenkin sijoittaa muiden murteiden joukkoon? Voitaisiin kyllä, eikä sen asema edes olisi yllättävä. Helsinki näet sijaitsee lähellä vanhaa kielirajaa: jo Espoon ja Helsingin pitäjän (Vantaan) pohjoisosissa on vanhastaan puhuttu suomea, ja näiden pitäjien pohjoiset naapurit Nurmijärvi ja Tuusula ovat olleet jo jokseenkin suomenkielisiä, murteeltaan etelähämäläisiä.
Monet helsinkiläispuheen keskeiset piirteet ovat ominaisia myös näille lähiseudun murteille. Tällaisiin piirteisiin kuuluu mm. eräiden diftongien ääntyminen: ei sanota suomi, kieli muttei myöskään ihan suami, kiäli, vaan vähän siltä väliltä.
Toinen helsinkiläissuomea lähiseudun suomalaismurteisiin yhdistävä piirre on pitkä vokaali semmoisissa ilmauksissa kuin "sitä pappii", "saisko kysyy". Samoin Helsingissä sanotaan "Meinaaks toi kiilaa (= kiilata)?" – Samat Helsingistä tutut rakennepiirteet näkyvät Nurmijärven murteen esimerkeistä "hiilii (= hiiliä) poltettii", "ei sitä tahtonnu osaa (= osata)"
Karkeasti yleistäen Helsingin murretta voisi siis pitää hämäläismurteena, vaikka se toki poikkeaakin Nurmijärven ja Tuusulan murteista.
Entä slangi? Sitä moni varmaan tarjoaa Helsingin murteeksi, mutta murteena sitä ei voi pitää. Slangi näet on ensisijaisesti sanaston ilmiö, kun taas murre on kokonainen kielijärjestelmä: murteella on paitsi oma sanastonsa myös ja ennen kaikkea oma kielioppinsa. Esimerkiksi Iisalmen murteen sanonnan "Hee hulinoo ja muorin peätä seenään" tunnistaa savolaismurteeksi, vaikka ilmauksen kaikki sanat kuuluvat myös yleiskieleen.