Nyt se sitten iski.
Olen viikon verran sauraillut olotilaani, että onko masennus todella iskemässä, ja taistellut sitä vastaan. Tänään on vitutuksen taso noussut sitten 100%. Viimeinen niitti oli kun poika kertoi aamulla koulussa alkaneesta kiusaamisesta. Olen nyt yrittänyt pitää päätä kasassa, mutta tosi työläältä tuntuu! Sain keskusteluajan tk:hon vasta viikon päähän, sekin on eka vapaa päivystysaika! Saa nähdä pitääkö painella psykiatrian päivystykseen ennen tuota aikaa.
Vauva on 6 viikkoinen...
Kommentit (3)
ja lääkitys purettiin nyt raskausaikana. Tuota samaa lääkettä en ala syömään uudestaan, vieroitus oli niin kauheaa. Kun olen ollut "kunnossa" viimeiset 5 vkuukautta, kuvittelin että voisin päästä terveiden, lääkkeetömien ihmisten kirjoihin, mutta ei se näköjään onnistu :( Pakko aloittaa taas lääkitys, mutta joku muu tuo edellinen. Onneksi edes lääkkeillä pystyy normaalielämään, mutta haaveilen että olisi varaa terapiaan.
Ap.
Itsekästä ottaa itseensä myös toisten murheet. Ihan kuin mun äiti.
Paljon tsemppiä, tuo on ihan kamala sairaus! Sitä ei soisi kenellekään.
Oletko kärsinyt aiemminkin masennuksesta?