Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaisuus: mitä tarkoittaa käytännössä?!
12.10.2010 |
Sain juuri tietää, että tuore kollegani on lestadiolainen, ja täytyy nyt tunnustaa tietämättömyyteni: minulla ei ole aavistustakaan, mitä se käytännössä tarkoittaa. Täällä Helsingin keskustassa nuorten kolmekymppisten parissa törmää aika harvoin lestadiolaiseen, kun tuntuu, että hyvä jos törmää missään edes kirkkoon kuuluvaan/uskovaan ihmiseen.
Kyseessä on mukava nuori nainen, jonka kanssa olen päivittäin tekemisissä paljon. En haluaisi loukata missään tilanteessa enkä vaikuttaa tietämättömältä (mitä tietysti olen mutta en kehtaa tuoreelle ja kokeneemmalle kollegalle tunnustaa). Miten lestadiolaiset uskovat? Mitä saa ja ei saa tehdä? Miten lestadiolaiset suhtautuvat ei-uskoviin? Saanko paheksuntaa, jos juon kännit firman pikkujoulubileissä? Olen avoliitossa elävä ex yh; olenkohan täysin turmiolla?
Kommentit (5)
Paras kun olet ihan normaali itsesi. Jos jossain tulee puhetta tai ihmettelet jotain mitä kaverisi tekee, kysyt vain reippaasti ja avoimesti. Eiköhän hän kerro omista tavoistaan jos tuntee siihen tarvetta. Me lestat ollaan kuitenkin ihan normaaleja ihmisiä ja vielä erilaisia keskenämmekin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos loukkaantuu jostain, oma ongelmansa.
muutenkaan tule esille? Tuo pikkujouluissa ryyppääminen on myös aika kaukaa haettu esimerkki.
Aila Ruohon Päästä meidät pelosta päättötyössään hän tuo epäkohtia esiin. Muutamia siteerauksia aiheesta:
"Yhteisöistä lähtevillä ja lähtöä harkitsevilla on moninaisia negatiivisia kokemuksia. Skaala liikkuu syrjimisestä totaaliseen hylkäämiseen saakka. Moni on kokenut välttelyä ja puhumattomuutta, mutta joukossa on niitäkin, jotka eivät olleet tavanneet lähiomaisiaan vuosiin."
"Monille yhteisöstä lähteminen on pieni kuolema. On elossa, mutta entisille ystäville ja lahkoon jääneille läheisille kuin kuollut. Todistajat eivät uhkaile tai
häiritse eronneita – heitä ei ikään kuin enää ole olemassa."
"Informantti toteaa häpeävänsä muistaessaan, kuinka on itse ajatellut. Hän kertoo, ettei yhteisön jäsenenä ollessaan tajunnut ajattelevansa, miten suhtautui ulkopuolisiin. Hän kritisoi myös sitä, että vanhoillislestadiolaiset kehuvat turhaan sillä,
etteivät hylkää eronneita, kun kuitenkin tuomitsevat heidät jo ajatuksissaan"
"Ryhmästä irtautuneen kohtalo voi olla raskas. Kirjassa Take Back Your Life
korostetaan, että karkotettuja saatetaan syrjiä ja demonisoida. He voivat saada pysyvän leiman. Heidät voidaan merkitä viholliseksi, eikä heillä ole yhteisön jäsenten silmissä ihmisarvoa. Heistä voidaan levittää mitä kammottavimpia valheita. Hylkiön imagon saaminen voi olla yhteisönsä jättävälle kuolemaakin pahempi
kohtalo"
"Helena Saarikoski kuvailee henkisen väkivallan muotoja. Kirjassa ei puhuta hengellisestä väkivallasta, mutta esimerkit sopivat myös uskonnolliseen yhteisöön. Saarikoski toteaa kiusaamista olevan montaa eri muotoa. Niitä ovaterottaminen, eristäminen, mustamaalaaminen, savustus ja boikotointi. Henkinen väkivalta on Saarikosken mielestä usein jopa fyysistä vahingoittavampaa ja vaikeammin parannettavissa koska henkisestä väkivallasta ei jää hoidettavaksi
näkyviä vaurioita."
tekee monia sellaisia asioita, jotka ennen oli kiellettyjä; harrastaa esiaviollista seksiä, juovat alkoholia, käyttää ehkäisyä, värjää hiuksia jne.
Eli ei ne sinua voi tuomita :)