Miten koira on muuttanut elämäänne?

jos itse esim. lähtee reissuun. Meidän on ollut aina vaikea löytää hoitajaa.

yllätti. Koira aiheuttaa sellaista likaa mitä ihmiset ei ikinä saa aikaiseksi, aina on jossain ovenpielessä kuononjälkiä tai seinillä raparoiskeita, karvoja lasten leuissa, vaatteissa ja tekstiileissä, ja kun koira juo, niin sitä vettä valuu poskipusseista vielä seuraavassa huoneessakin.



Toinen on hoitajan järjestäminen. Meillä oli yksi hyvä hoitopaikka, mut sinne emme enää voi koiraa viedä, ja nyt kaikki lomamatkat on harkittava siitä lähtökohdasta, että koiran hoitaminen hoitolassa maksaa melko lailla. Myös lapsenvahtia on vaikeampi saada, siis sellaista joka varmasti tulee koiran kanssa toimeen (meillä kiltti koira) eli siis saa sen eteisestä käskemällä pois kun on menossa lapsen kanssa ulos jne. Kaikilta tämä vaan ei onnistu, vaikka kuinka näyttäis miten toimia, eivät vaan saa kontaktia koiraan jos ei koirista ole mitään kokemusta.

Jos sattuu saamaan esim. allergisen tai jotain kroonista sairautta sairastavan koiran itselleen. Pentuna se ei välttämättä oireile ja sen jälkeen kun siihen on kiintynyt, on siitä vaikea luopua. Varsinkin jos perheessä on lapsia.

joku silpoo meidän ovenkarmit ja tuulikaapin seinät tuohon kuntoon... =0/



Samoin uskomattoman monta takkia ja kenkää on mennyt epäkuranttiin olotilaan.. Energinen pakkaus, yksin jäädessään keksii ihan itte tekemistä.



Hoitopaikan saanti tuottaa joskus päänvaivaa meilläkin, toistaiseksi onnistunut, mutta vaikeaa on.. extempore reissuja ei heitetä enää ikinä.

Esim. pentuaikana,ekat 6kk tarvitsee pentu ruokaa 3 kertaa paivassa. Miten jarjestaa tama tyon ohessa? Pennun on myos paastava ulos monta kertaa paivan aikana ekojen kuukausien aikana. Meilla ottimies pennun mukaan toihin ekat 3kk. Koiran luonnettahan ei myoskaan ihan tieda,voi olla etta koira onkin hyvin dominoiva yksilo,ja tarvitsee silloin enemman koulutusta ja aikaa. Arjessa koira priorisoitava toista tullessa ennen ruoanlaittoa ja muita omia tarpeita. Koiramme on tarvinnut paljon rapsutusta ja hellyytta jokah helposti jaa arjen tohinoissa vahemmalle.

Stressi helpotti kun koira lähti...

Stressi helpotti kun koira lähti...

miten koira on tuonut mun elämään niin paljon kaikkea positiivista. Onhan siitä työtäkin, muttei se mun mielestä ole niin epämieluista.

Koira on kohta vuoden.

meillä koira oli 10v, ja välillä 2 koiraa ja lapsia neljä, nyt saa vapaammin suunnitella ulkoilut yms.

syntymäkotopaikaltani lähtien perheenjäsenenä. koira tietysti vaihtuu, kun ikää tulee ja sairaudet iskee.koirien kanssa sattuu ja tapahtuu, pari vuotta sitten oltiin kahden koiran ja kolmihenkisen perheemme kanssa lenkillä. kaksi hirvikoiraa hyökkäsi meidän koiriemme kimppuun, ehdin toista huitaista nahkahihnalla perseelle, niin lähitalosta tuli rouva tielle ilman housuja, pelkkä helletoppi suojanaan, koirat olivat siis tämän viuhahtajan koiria, rouva sanoi että ukko lähti ja jätti oven auki, kello oli 18.05

jonkin verran materiaalisia tuhoja, jotka kyllä harmittivat, mutta toisaalta kotimme ei ole mikään museo, joten joku järsitty tuolinjalka ja revitty päiväpeitto eivät maailmaan kaataneet. Noin kuuden kuukauden jälkeen tuhoamisvaihe oli ohi.



Reissujen järjestäminen tuottaa päänvaivaa. Koira pärjää nyt aikuisena yksin maksimissaan kymmenen tuntia, joten kaikki työpäivää pidemmät poissaolot on järjestettävä erikseen. Yleensä koira on saatu hoitoon sukulaisille, mutta pari kertaa olemme joutuneet viemään koiran koirahoitolaan.



Koiran terveys ja hyvinvointi aiheuttavat myös jonkin verran huolta, vaikka koiramme onkin perusterve. Koiran vatsantoiminta, pienet nilkutukset ja tavallisesta poikkeava käytös on otetava vakavasti. Koira ei pysty kertomaan, jos siihen sattuu, joten tilannetta on tarkkailtava jatkuvasti.



Eniten on kuitenkin yllättänyt koiraan kiintyminen. Töistä paluu on yhtä juhlaa, kun karvainen kaveri pyörii jaloissa häntä huiskuen ja aamuisin on ihanaa herätä kuonon tönäisyyn, joka kertoo, että on taas lähdettävä ulos pimeään kaatosateeseen.



Koira muuttaa elämää paljon, mutta se ei ole rasite. Miettikää kuitenkin tarkaan ennen koiran hankintaa. Koira on elävä olento, eikä siitä saa luopua pelkän kyllästymisen vuoksi.

Olen toki asiaa harkinnut pidemmän aikaa ja lapsuudenkodissani on aina myös ollut koiria, joten ei ihan vieras asia. Pidittekö pentua ensin yhdessä huoneessa sillon, kun on yksin? Minkä ikäisenä laajensitte reviirin? Sitä tuhoamistahan voisi rajoittaa myös sillä, ettei kaikkiin huoneisiin pääse...



ap

jos mulla ei olisi koiria.

Pidittekö pentua ensin yhdessä huoneessa sillon, kun on yksin? Minkä ikäisenä laajensitte reviirin? Sitä tuhoamistahan voisi rajoittaa myös sillä, ettei kaikkiin huoneisiin pääse...

ap

keittiössä, kun on yksin (ei ole kovin usein yksin tosin). Se ei ole mikään kova tuhostelija, mutta mistäs sitä tietää, mitä keksii pureskella kun silmä välttää. Sillä on siis aina puruluita saatavilla, mutta ottaa kyllä mielellään esim. puuklapeja leikkeihin. Meidän koira on nyt vuoden

Musta siitä ei ole mitään haittaa, että koira on yhdessä huoneessa yksin ollessaan.

kaksi hirvikoiraa hyökkäsi meidän koiriemme kimppuun, ehdin toista huitaista nahkahihnalla perseelle, niin lähitalosta tuli rouva tielle ilman housuja, pelkkä helletoppi suojanaan, koirat olivat siis tämän viuhahtajan koiria, rouva sanoi että ukko lähti ja jätti oven auki, kello oli 18.05

aikamoista tajunnan virtaa tämä!

sitä ilon ja rakkauden määrää minkä tuo pieni kääpiöpinseri on kotiimme ja koko taloyhtiöön tuonut! Aivan ihana, ihana pieni otus :-)

Jouduimme koiran lopettamaan pari kuukautta sitten ja vieläkään en voi koiran kuvaa katsoa pillittämättä, myöskään koiran haudalle en pysty vielä menemään. Tuntuu kuin joku olisi repinyt osan sun sydämestä ja haudannut mullan alle. :/