Miksi **tussa pitää avata suutaan kun sitten jälkeenpäin saa aina

miettiä, tuliko sanottua taas jotain liikaa tai jotain, jonka voi käsittää väärin tms.!



Yhdessä seurueessa moitittiin harjoittelupaikkani hoitamaa asiaa. Kerroin olleeni juuri siellä harjoittelemassa ja että se asia on nyt vähän huonolla hoidolla. Tarkoitukseni oli kertoa, että nyt tilanne on tämä, mutta asiaa parannetaan. Siis yrittää muita saada ymmärtämään tilannetta. No seurueessa oli yksi ihminen, jolla on läheinen suhde tähän työpaikkaan ja minä jäin miettimään, että miten asian sanoin, kulkeutuuko asian eteenpäin harjoittelupaikkaani ja missä muodossa. Olen jotenkin aivan erityisen herkkä salassapitoasioista ja mietin, olisinko voinut sellaistakin rikkoa. En kyllä rikkonut, mutta oliko korrektia edes ilmaista tietävänsä asiasta.**tuttaa niin **rusti!

Miksi ei osaa pitää suutaan kiinni. En halua, että tuonne menee mitään negatiivista minusta, että löpöttelen paikan asioita muualla tms., sillä pienessä kaupungissa huonon maineen leviäminen ei todellakaan helpota työnsaannissa. Äääh, mitenhän tästäkin pääsee yli. En jaksa.



Väsyttää tämä jatkuva tsemppaaminen, kun teen sijaisuuksia nyt ja aina pitää olla NIIN pätevä ja mukava ja taitava ja koko ajan vähän enemmän kuin onkaan. Tuntuu, että jatkuvasti on kuin työhaastattelussa tai ainakin arvioitavana.