Miten määrittelisit vauvan kovan imemistarpeen (eli että tutin käyttö perusteltua)?

mutta tutin olen antanut vauvalle, jos se on tuntunut sen huolivan, eli kun on imetetty ja jo hetken päästä siitä alkaa ns kitisemään, olen antanut tutin.

Voi syödä niin paljon, että oksentaa kaaressa sen jälkeen.



Imee kaikkea mahdollista, kuten käsiä, huuliaan jne.

maitoa vaikka maha on täysi. Haluaa sis vain imeä ilman maitoa.

Helpottaa huomattavasti arkea.



Mulla on kaksi lasta, imetin kumpaakin n. 1,5-vuotiaaksi ja olivat sen puoli vuotta täysimetyksellä. Tutti ei haitannut mitään, päinvastoin.

Maailmassa tapahtuu hirveitä asioita lapsille koko ajan, tätäkin kirjoitaessa (esim Pakistanin tulvat) joka ei näytä suurta osaa suomalaisista kotiäideistä hetkauttavan tuon taivaallista. Mutta sitten penätään jotain perusteluja TUTIN käytölle. Ei päivää!

lähtökohtaa "tutin käyttö perusteltua". Kolmen lapsen kokemuksella voin sanoa, että tutissa ei ole mitään pahaa. Se lohduttaa ja tyydyttää sitä imemistarvetta, koska vauvalla ei aina ole nälkä, vaikka tykkäisikin imutella jotain. Ja helpottaa arkea.



3(?)

varsin tuttivastainen, mutta kiva, että tässä ketjussa on tutteilua ymmärtäviäkin. ;)

Kyllä aikamoista ääntä lähtee alle 1 v lapsesta ja joskus se tutti oli tosi kiva äänenvaimennin tilanteen sitä vaatiessa (esim lentokoneessa, bussissa jne).

Mä en ymmärrä mitään perustelutarpeita, vauvan perustarve on imeä ja saada siitä lohtua. Nykyihmisillä kun on vaatteet, tarvitsee liikkuakin ulkona niin sitä tissiä ei voi ihan joka paikassa aina tunkeä minuutiksi suuhun tyydyttämään vauvan lohduntarve. Tutti suuhun ja vauva syliin on oiva korvike :)

totutin lapset tutille heti kaikki! Oli ihanaa kun yöllä ei tarvinnut olla jatkuvasti tissittämässä lohduksi. Eli siis lohduksi se on meillä annettu ei niinkään imutarpeeseen.

mutta tutin olen antanut vauvalle, jos se on tuntunut sen huolivan, eli kun on imetetty ja jo hetken päästä siitä alkaa ns kitisemään, olen antanut tutin.

Ja tutin pyysin jo laitoksella, ihan kiltisti antoivat. En ole ajatellut että tuttia pitäisi jotenkin perustella. Kenelle edes?

Esikoinen ei tuttia kaivannut koskaan, vaikka söikin tissin lisäksi myös pulloa. Ei siis niin minkään valtakunnan tuttitarvetta, oli rauhallinen ja tyytyväinen lapsi. Nälästäänkin ilmoitti sanomalla "öh-ää" ja odotti ruokaa.



No, tää toinen on niin eri puusta kuin olla ja voi. Huusi naama punaisena koko laitosajan ja hiljaa oli vain tissi suussa tai nukkuessaan. Heti herätessään vimmattu parku päälle ja syliin nostaessa imi vaikka peiton reunaa, jos ei muuta saanut suuhunsa. Kolmen päivän jälkeen totesin, että kotona hommataan tutti. Oikeassa olin. Vauva alkoi rauhoittua helpommin, vaikka imemisen tarve on kova. Neuvolassakaan en ollut kertonut tutista, mutta vauvaa vähän käänneltyään kokenut neuvolatäti totesi, että on todella imevää sorttia ja kysyi, että ollaanko tuttia vielä kokeiltu. :)



Niin ja se imutarve on niin kovaa, että yksikin yö oli nukahtanut sängyssä tissille ja herättyään imenyt sitä mistä kiinni sai. Tuloksena jumalaton mustelma-fritsu nännin alla, kun ei ollut osunut suu ihan oikeaan paikkaan... :O Tuo oikeasti imisi vaikka tapetit seinästä, jos osuisi suu seinän lähelle. En ole ikinä moista vauva nähnyt.