Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Emme aio tehdä " pikku kakkosta" vain koska se olisi kiva saada taas vauva..
11.10.2005 |
Kyllä pitää olla jo niin pakottava halu ja tarve saada pienokainen, jotta se tuntuisi niin taivaalliselta kuin tämä esikoinen. Että itkukin tuntuisi suloiselle eikä ärsyttäsi ja väsyttäisi. Jos vauvoja pukkaa maailmaan " kun se vaan on niin kivaa" , niin pian lapset tuntuvat rasitteelta, eikä se arki olekaan enää mukavaa (Liian paljon nähnyt just tätä.) Minä toivon saavani kakkosen sitten, kun TODELLA sen aika on. Jos tekisimme nyt, niin kävis varmaan niin, että olisin yliväsynyt, enkä osaisi nauttia lapsista NIIN KUIN PITÄISI. nautin esikoisestani, enkä valehtelemaata kertaakaan tuntenut, että lapsi väsyttää minua tai saanut minua ärtymään. Kaikki, myös ne " negatiiviset" asiat tuntui ihanilta. Haluan että myös kakkonen saa kokea samanlaista rakkautta ja huolenpitoa kuin ensimmäinenkin. Väsyneenä ja stressaantuneena äitinä en sitä voisi antaa.
Tämä oli vaan omaa pohdintaa, joten ei ollut kohdistettu keneenkään (=ettei kukaan pahastukirjoituksestani)
Kommentit (17)
niin ihan kaikki tuntui ihanalle. Ja vaikka lapsi on jo yli vuoden, niin se ei vaan jotenkin ärsytä vaan on äärimmäisen rakas (niin kuin jokainen lapsi vanhemmilleen). Sillä sitä haluaisi antaa sen " saman rakkauden" tulevalle lapselle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai käykö sitten niin kuin entisajan emännälle, joka alkoi pitää itseään huonona ja popsia pillereitä.
mutta miksi en nauttisi siitä nyt kun lapsi ei käy hermoon..
-stressi päiviä odotellessa-
ap
Mutta silloin kun rasittaa, niin rasittaa ja ärsyttää kaikki ylipäätään. Eikä aina jaksa lapsen kaikkea käytöstä tai sitä, että pitää olla vaikka kolme viikkoa lapsen sairastamisen takia lähinnä kotona.
tuo on vastuuntuntoisen ihmisen puhetta. Hatunnosto!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut äidit masentuvat hirveästi jos tuntevat vähänkin jotain negatiivista lasta kohtaan. Ja tuntevat itsensä sitten viallisiksi ja omatunto naputtaa.
Ehkä sun kannattaisi vaan opetella tunnistamaan ne kielteisetkin tunteet, ihan lapsesikin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kukaan ei voi olla iloinen toisen onnesta vaan on pakko kaivella että" kyllä sua pitää vituttaa tai et oo normaali"
vähänkö huvittavaa!
En tarkoittanut mitään henkevää kirjoittaa, mutta jos ne henkeviksi tulkitsee, niin ihan jees=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvin suuri osa äideistä tällä palstalla on tympääntyneitä omiin lapsiinsa ja arkeensa ja jos muilla menee paremmin, niin sen täytyy olla epänormaalia.
Kysy keneltä tahansa psykologilta, psykiatrilta tai vastaavalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luovuta jo :-)
ei oo sulta pois jos joku nauttii lapsestaan
ap:n kannattaisi ehkä hankkia ammattiapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Haluan että myös kakkonen saa kokea samanlaista rakkautta ja huolenpitoa kuin ensimmäinenkin"
Olen ajatellut ihan samoin, en tee vielä toista lasta, vaan sitten kun haluan sitä todella paljon, niinkuin esikoista. Meillä on myös 1-vuotias lapsi, ja hänen alkuunsaattamiseen meni kauan aikaa, ja olen todella nauttinut äitiydestä. Kiva kuulla että on muita samankaltaisia.
Alue: Aihe vapaa
Olen vain sellainen luonne, että suutun ja hermostun nopsaan. Mutta en stressaa siitä. Mulle olis hirveän vierasta se, että mun pitäisi olla lapsesta vain onnellinen tai etten ikinä olisi ärsyyntynyt. Se tuntuisi kulissilta tai kammottavalta äitimyytin vaatimukselta.