Miehen aikuinen tytär pisti sitten välit poikki

Aikuisena ei tarvitse sietää mitä tahansa, ei edes sukulaisilta tai näiden puolisoilta. Usein välien poikkilaittaminen on hyvin viisas teko, jo aikoo jaksaa elää elämäänsä.



Hän on valinnut onnellisemman tien.

Jos kirjoitat tällaisen aloituksen, niin velvollisuutesi av-mammoja kohtaan on avata asiaa vähän tarkemmin.

ei tykännyt kun annoin kritiikkiä..meitä on moneen junaan.

Saa äidiltämme ja sukulaisilta jatkuvasti rahallista etua ja tukea arjen pyörittämiseen. Silti vetäisee monta kertaa vuodessa herneen nenään jostain ja pistää välit poikki. Sitten huudetaan minua apuun selvittämään tai ainakin tilitetään tilannetta (joo, kaikilla tulee just silloin asiaa minulle), vaikken IKINÄ lähde mukaan selvittelyyn, en ota kantaa, en ole kenenkään puolella, enkä jaksa noista puhua. Vituttaa tuommoinen.

Mä pistin välit poikki mun äidin kanssa, oltiin varmaan 3vuotta ilman yhteyden ottoa, nyt taas ollaan pidetty yhteyttä.



Ja mulla oli syy se että puuttui liikaa mun elämään, kyseli, uteli ja mollasi minua jatkuvasti, mikään asia mitä tein ei ollut hyvä eikä hyvin.

osti meidän kautta tavaraa netistä(meidän luvalla) ja jätti maksamatta. Kun asiasta juteltiin, ei tehnyt muuta kuin haistatteli ja v***ili. Joutaa mun puolesta elääkin omaa elämäänsä, isäänsä tässä käy sääliksi. ap

äiti kertoisi ihan samaa nyyhkytarinaa. Kun he eivät mitenkään ymmärrä tätä tilannetta ja soittelevat taukoamatta sopiakseen ja selvitelläkseen. Totuus on se että äitini loputtomiin ohareihin ja tarkoituksellisiin väärinkäsityksiin sekä marttyyrikohtauksiin kyllästyneinä lopetin yksipuolisen yhteydenpidon. Ja vastavuoroisuuteen tottumattomina he eivät ole itse ottaneet kertaakaan 2 vuoden aika yhteyttä. Tämä unohtuu usein kertoa.

osti meidän kautta tavaraa netistä(meidän luvalla) ja jätti maksamatta. Kun asiasta juteltiin, ei tehnyt muuta kuin haistatteli ja v***ili. Joutaa mun puolesta elääkin omaa elämäänsä, isäänsä tässä käy sääliksi. ap

Vähän samaa "vikaa" tuossa kertomassani 30-vuotiaassa siskossani. Luulee, että voi käyttää toisten rahoja ja aikaa ihan surutta. Typerintä siinä tietysti on se, että suku lähtee mukaan ko. mimmin juttuihin, kun on niin hyvä suustaan. Tänä vuonna saanut maksatettua suvulla autonsa katsastuksen, tuulilasin vaihdon, lapsensa harrastukset, festarikeikan, yhden kuukauden vuokran, kokonaisen lomamatkan (sis. tuliaiset ja muut "omat" hankinnat)... Jatkanko?

Pultteja on vetänyt mm. siitä, että joku kehtasi sanoa, että eikös se katsastus ole tiedossa ja voi säästää etukäteen rahaa sen maksamista varten. Lomareissulla kiukutteli, kun ei saanut haluamiaan kenkiä, vaikka vihjaili halustaan monta päivää. Lapsen harrastuksen uhkasi lopettaa, jos ei jostain löydy rahaa sen maksamiseen. Ja sitä rataa.

Joo, en jaksa selvittää tai kuunnella, ymmärrettävistä syistä. Sukulaiset ovat urpoja, kun mahdollistavat tuon. Sisko on keskenkasvuinen, eikä ikinä opi ottamaan vastuuta elämästään, jos tuollainen meno jatkuu.

ihan oikeasti sellaista tapahtuu.. Itse en ole missään tekemisissä vanhimman veljeni kanssa.

ihminen, etten voisi missään tapauksessa kuvitellakaan itse tekeväni näin KENENKÄÄN sukulaisen kanssa. Omat omituisuutensahan niissäkin on, mutta aina on kyetty luovimaan, vaikka ongelmia olisikin ollut. En ole ikinä kenellekään tahtonut mitään pahaa ja nyt olen sitten ihan täysin kamala ihminen. Sillai mä tästä kärsin, koska tiedän, etten ole tehnyt mitään väärää, eikä miehenikään. ap