Kummeiksi pyytämisestä
Olemme yhden kaveripariskunnan lapsen kummeja, onko hölmöä vai kohteliasta pyytää heitä meidän lapsemme kummeiksi? Vai pyydämmekö nimenomaan toisia, joiden lapsien kummeja emme ole?
Miehen ja minun näkemykset asiasta eroavat siksi kysyn täältä ja yritän vähän kartoittaa mitä mieltä enemmistö on! :)
Molemmat siis hyviä kummeja, sen perusteella emme voi asiaa ratkaista.
Kommentit (5)
olette toisen pariskunnan lapsen kummeja. Se ei tuo teille mitään velvollisuutta pyytää heitä. Valitsette kumman pariskunnan haluatte tai vaikka molemmat.
Me ollaan yhden kaveripariskkunnan kanssa ristiin kummeja, eli he meidän lapselle ja me heidän lapselleen. Musta se on ihan ok.
Minun kummitätini on minun paras lapsuuden ystäväni (sain aikuiskasteen 15-vuotiaana joten pystyin itse valitsemaan kummit). Minä olen hänen poikansa kummitäti ja ystävästäni tulee taaskin minun lapseni kummitäti joka syntyy kesäkuussa. :) Tämä on ehkä naurettava järjestely mutta 15 vuotta vanhoina vannoitimme näin ja olemme aina olleet läheisiä, tänäkin päivänä. :) Välimatkaa meillä on kyllä lähemmäs 120km mutta se ei meidän hyvää ystävyys suhdetta ole haitannut joten tuskin se vaivaa meidän kummisuhteitakaan :)
Meille siis "parempi" vaihtoehto on pariskunta, joiden lapsen kummeja itse olemme. Tai heistä tulee läheisempiä lyhyemmän välimatkan vuoksi lapselle luultavasti jokatapauksessa. Mies vain on sitä mieltä on että oleminen ristiin kummeja on hölmöä ja haluaa jättää pyytämättä sen vuoksi.
pyytäkää niitä, jotka oikeasti mieluummin haluatte. Tai ainahan voi pyytää myös kahdet kummit, niin monet tekevät. Itse olen kyllä sitä mieltä, että yhdet kummit riittää.
pyytäisin jos ovat todella ystäviä ja haluat heidät kummeiksi...
Meillä oli sama ongelma ja päädyttiin heihin joiden lapsen kummeja ei olla. Syy, koska ovat läheisempiä meille ja uskon että tulevat lapselle läheisemmiksi kun tuo toinen pariskunta...vaikka molempien kanssa ollaan tekemisissä paljon ;)