Liisa Keltikangas-Järvisen Temperamentti-Ihmisen yksilöllisyys pitäisi sisältyä äitiyspakkaukseen.

Tämän kirjan luettuani tajusin, että yleiset kasvatusneuvot voi heittää romukoppaan eikä lapsia pidä yleistää vaan heidän temperamenttinsa pitää ensin analysoida jo vauvana/pikkulapsena ja kasvattaa lasta synnynäisen temperamentin mukaisesti. Saman perheen eri lapsia siis voi joutua kasvattamaan aivan päinvastaisilla kasvatusmenetelmillä.



Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys

Keltikangas-Järvinen, Liisa

Temperamentti on ihmisen käyttäytymistyyli, hänen yksilöllinen tapansa reagoida asioihin. Temperamentti selittää sen, miksi jotkut ihmiset ovat helposti innostuvia ja toiset hitaasti lämpeneviä. Ujous, varautuneisuus ja syrjäänvetäytyminen sosiaalisissa tilanteissa ovat synnynnäisiä temperamenttipiirteitä.



Ihmisen persoonallisuus kehittyy synnynnäisen temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena sen mukaan, miten hyvin lapsen temperamentti ja ympäristön vaatimukset ja odotukset sopivat yhteen, vai sopivatko ollenkaan. Ei ole sinänsä hyvää tai huonoa temperamenttia, vaan jokaisesta lapsesta saadaan sopeutuva, itsensä hyväksyvä, sosiaalinen ja stressiä sietävä aikuinen, mutta se edellyttää lapsen yksilöllisen rakenteen tuntemista ja hyväksymistä.



Tässä kirjassa puhutaan temperamentin merkityksestä lapsuudessa ja kouluaikana. Itsetunto, sosiaaliset taidot, selviytymiskeinot ja stressinsietokyky saavat alkunsa jo varhaislapsuudessa. Temperamentin ymmärtäminen on tässä kehityksessä oleellisen tärkeässä asemassa. Väärät odotukset saattavat pahimmillaan vaarantaa hyvän kehityksen. Myöhemmin koulu "suosii" tiettyjä temperamenttirakenteita, kun taas tietynlaiset oppilaat ovat vaarassa jäädä kykyihinsä nähden alisuoriutujiksi.



Teos on tarkoitettu vanhemmille, neuvola- ja päiväkotihenkilökunnalle, opettajille; kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita lapsen kehityksestä. Vaikka painopiste on lapsuuden ja murrosiän kehitysvuosissa, kirjasta on apua myös aikuisille, jotka haluavat oppia ymmärtämään paremmin itseään ja reaktioitaan.



Aikuisuuden pohja on lapsuuden kokemuksissa.