Miten selvittää miehelle että haluan lopettaa opiskelut?
Ikää 37v ei ammattia mutta vaikka käynkin ammattiopistoa niin lukuaineet ja atk liian vaikeita.Suuttuuhan se,mutta ettei ottais eroa.
Kommentit (14)
Opettelet vain enemmän. Luet ja treenaat. Itseäsi harmittaa, jos jätät kesken.
enkä laskutus,kirjanpito yms.aineissa.
Onko paljon hylättyjä kursseja? Mitkä aineet on vaikeita? Kuinka paljon teet "läksyjä"?
Minä en nyt usko että kaikki toivo olisi menetetty. Ilmeisesti olet jossain ammattiopinnoissa? Ne on suunniteltu sellaisiksi että niistä normaalijärjellä selviää kun vain tekee vähän töitä.
Tarkista oma asenne...mitä tahansa oppii, kun haluaa.
Atk on ilmeisesti ihan tavallista Wordia, Exceliä ja PowerPointia? Itsekään en tajunnut Excelistä koulussa "mitään". Oli tosi huono opettaja. Myöhemmin olen opetellut työelämässä käyttämään ja nykyään jopa koulutan muita. Pyydä apua jotain tuttavalta, joka osaa. Ei ne todellakaan ole mitään vaikeita ohjelmia.
jos sä et pärjää ammattiopiston (mikä sellainen nykyään enää on?, eikös opistoasteet ole muutettu amkeiksi?) kurssilla niin missä säsitten pärjäät? Meinaato, että mies vaan elättää sut loppuikäsi? Entä sitten jos se eroaa susta jossain vaiheessa myöhemmin, vaikkei nyt tämän takia eroaiskaan? Miten selviäisit?
Lukuaineet ei voi olla liian vaikeita. Jos et osaa lukea tai sulla on joku lukivaikeus niin pyydä jotakuta lukemaan sulle ääneen. Vaihda opiskelutekniikkaa. Yritä piirtää asioista kuvioita ja kaavioita, kuvitella asia filminä tms. kun olet lukemassa tai kuunntelemassa sitä.
Ja se atk, se on oikeasti ihan helppoa, jos kerran osaat kirjoittaa av:lle. Sä vaan uskottelet itsellesi, että ois vaikeampaa, mutta ei se oikeasti ole.
ja mieheni auttoi kanssa silti oli koko homma väärin.Mulle vaikeita just kirjanpidot,matikka,laskutus yms.en tiedä mitä tekisin jos en pärjää.Tietysti ero tulee ei mies halua pitää mua jos en pärjää sit ei kai kannata elää.
Yritän todella kovasti oppia.Luen koko ajan ja teen harjoituksia silti en pärjää.
Tärpit... Teillähän on varmaan tenttejä, joten opettele tärpit ja yritä päästä tenteistä läpi. Samalla toivot, ettet tarvitse taitoja työelämässä. Monesti käytännön työelämässä ne jutut selkenee paremmin kuin opiskelun esimerkeissä. Eli luet vaan tärppejä ja pohdit asioita käytännön elämän kannalta.
Tai sovella käytäntöön. Kokeile tehdä laskuja kotitöistä, joita teet, laskutukseen pyykit, tiskaus jne... ja sitten alvit lisäksi. Tai teet kirjanpidon, tulot ja menot, omista kuluistasi, eli sovellat käytäntöön.
ATK ei ole vaikeata, pyydä lapsia opettamaan=) Ohjelmat vaan vaihtuu, välillä on 2003 versio ja välillä 2007, ja välillä englanniksi ja välillä suomeksi. esim. exceli on hankalaa, jos ohjelma on englanniksi, mutta opetusmateriaalissa vaikka kaikki fumktiot suomeksi. Mutta tee kaikki harjoitukset kahteen kertaan.
Eli sovella, kertaa ja mieti. Tai opettele tärpit.
Tai lopeta opsikelu ja paljasta maailmalle, että se oli sulle liian vaikeeta. Kannatan jatkamista
jos ei ole edes neuvotellut opettajan kanssa, kuinka saisi kurssit suoritettua. Siis halojaa! Koulut saavat rahaa tutkinnon suorittaneista opiskelijoista, totta helvetissä ne haluavat, että jokainen valmistuisi ja tekevät siksi myös myönnytyksiä sen eteen!
vaan on monimuotokoulutus.5 näytöstä saadaan arvostelu ja jokainen tehtävä arvioidaan joka koululle lähetetään.Yritin tosi kovasti tuota laskutustakin ja mieheni auttoi silti siellä oli ollut virheitä.Harmittaa kun kaikki tehtävät menee pieleen vaikka kuinka yrittää.
Siellä koulussa on opo ja muu henkilökunta juuri tuollaisia tilanteita varten. Ei tee sun itestunnolle yhtään hyvää, jos lopetat kun on vaikeaa. Vaikeaa on monilla muillakin, ja opintojen loppuun saattaminen voi olla oikeasti pelkkää sisukasta pakertamista, josta juuri ei saa iloa eikä onnistumisen kokemuksia. Se kuuluu tohon prosessiin. Opiskelu on muutenkin vähän sellaista, että ihminen on siinä kapasiteettinsa ylärajoilla, joutuu aina voittamaan itsensä uudestaan ja uudestaan ja välillä sitä tuntee itsensä ihan luuseriksi - KUNNES on oppinut jonkun jutun kunnolla ja asiat alkaa sujumaan. Mulle esimerkiksi monet matemaattiset tehtävät on haasteellisia, koska jostain syystä mun mielessä lukujen numerot vaihtaa paikkaa. Eli vaikka ymmärrän täysin mitä pitää tehdä ja olen huolellinen, mulle tulee ihan käsittämättömiä virheitä. Silti mä olen pakertanut läpi sekä lukiomatikan että amk-matikan ihan vaan silkalla sinnikkyydellä ja itkenytkin olen monesti. Työssäni pidän huolen, et jos jotain laskettavaa tulee (äärimmäisen harvoin) tarkistutan ne laskut kotona miehelläni varmuuden vuoksi. Joten mä ymmärrän kyllä sun paineen ja stressin, mut juuri siksi ei kannata luovuttaa. Sua harmittais myöhemmin.
Mut jos sulla on vaan nyt joku lukko tuossa opiskelussa, niin koulun henkilökunta osaa sua kyllä auttaa. Samoja vaikeuksia on ollut monilla muillakin opiskelijoilla.
mutta kun en pärjää.