Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lastani ei koskaan kutsuta kaverisynttäreille
01.02.2010 |
Elämänsä aikana ollut yksillä synttäreillä. Koulussa on kaveriporukassa, mutta vuoden mittaan on käynyt selväksi, että hän ei kutsuja saa. Ikävää siinä on se, että niitä jaetaan luokassa ja itse on sitten se joka jää aina ilman. Huomaan että asia on lapselle kipeä, sanoo että ´ei mua kutsuta kun Saara ei tykkää musta´jne. Lapset kun aika näyttävästi mainostavat ja vertailevat kuka kutsuttiin ja kuka ei:( Alkuun ajattelimme pitää isot kaverisynttärit joihin kutsuttaisiin noita koulukavereita, mutta ei lapseni enää halua kun ei nämä kaveritkaan ole häntä pyytäneet. Lapsi ei ole arka eikä hiljainen eikä syrjään vetäytyvä joten siitä ei voi olla kyse.
Kommentit (32)
ja tuo omat alakouluajat mielee....
Olin koulukiusattu ja luokallani vain 7 tyttöä, sain kyllä joskus kutsun, mutta kiusaaminen oli synttäreillä pahempaa kuin koulussa.Taisin olla 9v kun kävelin 7km yksiltä synttäreiltä talvipakkasessa kotiin, kun enää kestännyt kiusaamsita.Vanhemmilleni valehtelin, että kaikki lähtivät jo kotiin, vaikka juhlat taisivat vasta alkaa kun poistuin paikalta.
Omille synttäreille kutsuin "ystäviä" ja aina olin "paniikissa" tuleeko ketään.Joskus tuli, joskus ei, pääasiassa siskoni kaverit tulivat, olipahan jotain vieraita...
Voimia ja toivottavasti tilanne selviää =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajan kanssa on oltu paljon jutuissa ja lapseni on niin kiltti että ongelma on ollut päinvastoin. Hänelle on kuittailtu kaikenlaista ikävää ja vasta nyt on oppinut edes hiukan sanomaan vastaan. Kiltti voi olla vaikka olisi puhelias ja seurallinenkin. Täällä ajatus tuntuu olevan että,
kiltti on tahdoton vässykkä, joka seisoo yksin nurkassa
vilkas, suosittu riehuja
t. ap
Tosi ikävää lapsesi kannalta... Voisitko yrittää vahvistaa lapsesi ystävyyssuhdetta johonkin/joihinkin lapsiin luokalla? Jos kyseessä on vielä pieni lapsi, niin ota yhteyttä ko. lapsen vanhempiin ja sopikaa kyläilystä teillä ja välillä heillä. Tai yhteisestä leffakäynnistä tmv.
Kun pitää yhteyttä koulukavereihin myös koulun ulkopuolella, niin todennäköisesti kutsutaan myös puolin ja toisin synttäreillekin... Tsemppiä teille!
Synttäreille kutsutaan yleensä aika väljästi kavereita ja porukassa "hengailijakin" useimmiten kutsutaan. En ymmärrä, jos lapsesi kerran on kaveriporukassa mukana ja sitten ei kutsuta. Älä tee asiasta kriisiä, mutta selvittele kunnolla, mistä on kyse ja peitteleekö lapsi jotain isompaa syrjintää.
Ja ilman muuta kutsutte teille synttäreille kaikki mahdolliset puolikaveritkin. Sillä niitä kutsuja saa parhaiten, kun ensin kutsuu itse. Meidän tyttö siirtyi uuteen kouluun syksyllä ja syyskuun alussa kutsuttiin kaikki luokan tytöt synttäreille (9 tyttöä). Oli hyvä pelinavaus, koska se auttoi solmimaan kaveruuksia, nähtiin samalla vanhempia ja sen jälkeen synttärikutsuja on tullut joka kuukausi. Eihän se nyt pääasia ole saada kutsuja joka kekkereille, jos ei kerran kavereitakaan olla, mutta noissahan on paljon vastavuoroisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ehdotan myös, että tutustut asiaan tarkemmin.
Toinen seikka, joka tuli mieleen: minkälainen luokkayhteisö lapsellasi on? Vanhempien taustat?
Minä ihmettelin aikoinaan koulussa, miksi tiettyjä lapsia suosittiin, toisia ei. Valitettavasti ko luokalle oli valikoitunut "kahden kerroksen väkeä" ja sellaisia lapsi/sittemmin nuoria ei kutsuttu, ei pyydetty leikkeihin, karsastettiin avoimesti, joiden vanhemmilla oli "vähäpätöisempi" status.
Lähtökohtana oli julmasti sanottu se, että lasten vanhemmat itse valikoivat - armotta jäivät porukan ulkopuolelle tavallisista keskiluokkaisista perheistä olevat nuoret, vaikka yhtä kivoja tai kauniita, komeita tai mitä vain olivat. Eivät siis vain sopineet vanhempien näkemykseen siitä, keihin halusivat itse samaistua.
Karmaisevaa, mutta todempaa kuin uskotkaan.
Jos lainkaan epäilet tällaista syytä, niin suosittelen pelaamasta mukana samaa peliä tietyllä huumorilla.
Totta kai kutsutte ihan isolla porukalla lapset; satsaa ohjelmaan, maksa paikalle vaikka joku nyt muodissa oleva esiintyjä tai hauskuttaja, sirottele näkyviin paikkoihin kotonanne ja puheisiisi sukulaisten sukulaisten tuttujen kuvia ja nimiä, latele rohkeasti valkoisia valheita suhteistanne ja tutuistanne. Ja ylläty.
Mutta varaudu yllättymään myös. Voi olla, että lastasi kiusataan, tai että vanhemmat jostain syystä "ylenkatsovat" perhettänne. Mutta on myös mahdollista että sinun lapsesi (sanot, ettei hän ole arka, hiljainen, eikä syrjäänvetäytyvä -- millainen hän sitten on?) tekee jotain koulussa, josta toiset lapset eivät pidä, onko hän ehkä leikeissään liian raju, pomottaako muita jne.? Eli ole avoin kaikille vaihtoehdoille, ja valmistaudu auttamaan lastasi (koska apuasi hän joka tapauksessa tarvitsee, oli syy mikä tahansa). Minkä ikäinen lapsi on kyseessä, onko tyttö vai poika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti pidätte synttärit ja kutsutte kavereita, jotka toivottavasti ymmärtävät tulla.
Onko lapsellasi harrastuksia? Kavereita löytyy niidenkin parista.
ottaisin yhteyttä opettajaan, jos avainnut jotain syrjimistä.
Kyseessä on kiusaaminen (epäsuora syrjintä / kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen).
Lapset osaavat olla julmia. Jos suosittu tyttö ei kutsu tytärtäsi, ei sitten sen suositun tytön kaverikaan ja "kierre" on valmis. jopa puhuvat keskenään ketä kutsuisi ja ketä ei. Vanhemmat päättää!
Kutsukaa kaikki luokkanne tytöt. Täällä valitellaan, ettei ole tilaa ja johonkin se raja on vedettävä. Niinkin, mutta itse en voi ajatella mitään muuta kuin olla tasapuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähiympäristöstä, ovat eri luokilla tai osa jopa eri kouluissa. Yleensä synttäreille kutsuttu n 10, omalta luokalta vain ne pari, jonka kanssa tapaa koulun jälkeenkin.
Luokkakaverit on kavereita, ystäviä tavataan muutoinkin.
Sama mulla työkavereitten kohdalla, en kutsu niitä työkavereita ystäviksi, joita en tapaa muulloin kuin töissä. Ja ystävät kutsutaan kotiin kylään ym.
Kuten joku muukin ehdotti, järjestä niin, että teille tulee kavereita koulun jälkeen tai viikonloppuisin, niin saa ystäviä.
ja ehdotan myös, että tutustut asiaan tarkemmin.
Toinen seikka, joka tuli mieleen: minkälainen luokkayhteisö lapsellasi on? Vanhempien taustat?
Minä ihmettelin aikoinaan koulussa, miksi tiettyjä lapsia suosittiin, toisia ei. Valitettavasti ko luokalle oli valikoitunut "kahden kerroksen väkeä" ja sellaisia lapsi/sittemmin nuoria ei kutsuttu, ei pyydetty leikkeihin, karsastettiin avoimesti, joiden vanhemmilla oli "vähäpätöisempi" status.
Lähtökohtana oli julmasti sanottu se, että lasten vanhemmat itse valikoivat - armotta jäivät porukan ulkopuolelle tavallisista keskiluokkaisista perheistä olevat nuoret, vaikka yhtä kivoja tai kauniita, komeita tai mitä vain olivat. Eivät siis vain sopineet vanhempien näkemykseen siitä, keihin halusivat itse samaistua.Karmaisevaa, mutta todempaa kuin uskotkaan.
Jos lainkaan epäilet tällaista syytä, niin suosittelen pelaamasta mukana samaa peliä tietyllä huumorilla.
Totta kai kutsutte ihan isolla porukalla lapset; satsaa ohjelmaan, maksa paikalle vaikka joku nyt muodissa oleva esiintyjä tai hauskuttaja, sirottele näkyviin paikkoihin kotonanne ja puheisiisi sukulaisten sukulaisten tuttujen kuvia ja nimiä, latele rohkeasti valkoisia valheita suhteistanne ja tutuistanne. Ja ylläty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni päinvastoin, eli niin pitkään kun nämä vanhemmat päättivät kutsuista niin lapseni sai kutsun. Nyt kun on 10v, ja lapset itse tekevät näitä kutsulistoja, niin yllättäen ei enää ole siellä kutsuttujen listalla kuin harvalla. Koulussa on ihan "porukoissa", ainakin väittää niin, ja vapaa-ajalla on muutamia kavereita. Mutta kyllä se enemmän on niin, että hän soittelee ja pyytää ulos, hänelle ei juurikaan soiteta.
Minä olin itse ala-asteella tällainen kaveri, jota ei synttäreille kutsuttu. Mutta ei minua kyllä kiusattukaan. Tulin ihan hyvin juttuun useimpien luokkakavereitteni kanssa.
Luokallamme vain oli selvästi valikoitunut "kerma", johon kuului noin puolet tytöistä ja he käytännössä määrittivät, keitä kutsutaan ja keitä ei. Minä en tähän porukkaan kuulunut, ja siksi en myöskään saanut synttärikutsuja.
Ymmärrän ap, että tilanne on lapsesi kannalta kurja. :( Mutta minusta synttäreitä tärkeämpää on se, miten jokapäiväinen arki sujuu kavereiden kanssa. Panostaisin siihen - kutsuisin kavereita kylään, pyrkisin tutustumaan vanhempiin jne. Ehkäpä sitä kautta lapsesi saisi ainakin muutaman hyvän ystävän, joiden kanssa voi sitten juhlia myös synttäreitä. Minusta on epärealistista ja turhaakin yrittää päästä kaikkiin "piireihin", etenkin kun joskus näiden piirien jäsenet ovat suomeksi sanottuna aikamoisia k*sipäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MINUSTA VANHEMMAT SANOVAT KOTONA ETTÄ KUTSUT KAIKKI TYTÖT/POJAT TAI ET KETÄÄN. TOI ON JUST TOTA. JOKA LUOKALLA ON NE "SUOSITUIMMAT" JA VANHEMMAT VAAN TUKEVAT SITÄ KÄYTÖKSELLÄÄN.
MINUSTA VANHEMMAT SANOVAT KOTONA ETTÄ KUTSUT KAIKKI TYTÖT/POJAT TAI ET KETÄÄN. TOI ON JUST TOTA. JOKA LUOKALLA ON NE "SUOSITUIMMAT" JA VANHEMMAT VAAN TUKEVAT SITÄ KÄYTÖKSELLÄÄN.
ja sitten pidin 15 lapsen synttärit, en jaksa enää koskaan uudestaan (ainakaan kotonani), oli sen verran hurja meno... Eli ymmärrän myös, jos kutsutaan vaikka ikää vastaava määrä ja lapsi saa päättää itse kuinka monta kutsuu. Mikä EI ole kivaa, on se, että kutsutaan kaikki tytöt paitsi ei 1-2... Toinen vaihtoehto on kutsua vaikka kaikki, mutta järjestää synttärit kodin ulkopuolella (tämä meillä ratkaisuna tänä vuonna), mutta se ei taas sovi kaikkien kukkaroon, ja senkin ymmärrän...
Mutta ei myöskään niin, että vain 1-2 jää kutsumatta. Kyllähän lapsella on oikeus kutsua ne kaverit, joiden kanssa hän muutenkin leikkii ja viihtyy. Ja toisaalta ei ole velvollisuutta kutsua kavereita, joiden kanssa ei tule samalla lailla juttuun tai joita hädin tuskin tuntee.
Eli jos luokalla on vaikka 10 tyttöä, niin heistä voi hyvin kutsua 5-6 läheisintä. Tai sitten koululuokalta pari ja vaikka naapurustosta muutaman lisää.
tyttöjä 16.
3 kaveria eri luokalla, mutta olleet kavereita päiväkodista asti, tapaavat usein. Heidät kutsutaan aina. 2 suunnilleen samanikäistä serkkua myös. Omalta luokalta kutsutaan ne joiden kanssa sillä hetkellä hyviä kavereita, jotka itse haluaa kutsua, viimeksi 2 poikaa ja 3 tyttöä.
Juhlijoita tuolla koululaisella viimeksi 10+sankari+sisarukset(3)
Kaikki ei voi eikä halua kutsua kaikkia tyttöjä.
Alue: Aihe vapaa
vaikka moni täällä väittää toisin. Ja "todellisessakin" elämässä.
Olemme erittäin hyvin toimeen tuleva perhe, jonka omaisuus on suurimmalta osiltaan ulkomaista "vanhaa rahaa". Elämme matalalla profiililla, eivätkä moni edes tiedä/tunne taustojamme.
So far so good.
Mutta olemme seuranneet huvittuneina lastemme (nyt jo nuorten aikuisten) kavereiden ja näiden perheiden suhtautumista meidän "kummajaisperheeseemme" - ns kotiäitinä ja koti-isänä meitä ei tavalliset keskiluokkaiset perheet kummemmin arvosta.
Kunnes sana sitten kiirii jotain kautta ja omaisuutemme ja kontaktimme tulevat ilmi.
Voi sitä liehittelyn määrää. Jos ei olisi niin surullista niin olisi todellakin huvittavaa.
Sanomattakin on selvää, mitä ajattelemme kyseisistä perheistä ja heidän jäkikasvustaan; toista ovat ne perheet ja nuoret, jotka jo ennen taustojemme tuntemista suhtautuvat meihin ihmisenä ihmiselle.
Ette siis koskaan voi olla varmoja, kenelle olette juuri kääntäneet selkänne - miettikääpä sitä.