Miksi tämä masennus tulee aina uudestaan?

"Minä tiedän mistä sinun masennus johtuu."





ap

Mitä apua sait viimeksi? Nyt vaan samaan paikkaan kertomaan, että ei auttanut, kokeilkaas jotain muuta.



Ja voin (yrittää) lohduttaa sillä että myös ihan normaaleissa sielunvoimissa olevat äidit saattaa saada välillä itku-huuto-raivokohtauksia, sitten ei muuta kun pyytämään anteeksi ja hoitamaan asia puhumala pois päiväjärjestyksestä kun on rauhoituttu.



Tsemppiä sinulle!

Neuvolan perhetyöntekijä kävi viimeksi, mutta silloinkin suhtautuivat aika nihkeästi. Olivat sitä mieltä, että 3-4 käyntikertaa ok. Sen jälkeen pitää hankkia muualta apua. Mistä?



En jaksais muuta kun itkeä. En saa nukutuksi, en syö mitään oikeaa ruokaa, tiuskin miehelle ja lapsille. Miksi juuri minä?



Voiko masennus muuten olla perinnöllistä?



ap

lääkitys sulla on ? en oiken ymmärrä miten neuvolan ptt auttaa masennukseen ? mene vaikka omalle terv.keskuslääkärille ja masennuslääkkeet.

kun viimeksi tää alko. Vauva oli sillon 3kk. Käskivät ottamaan yhteyttä perheneuvolaan ja sitä kautta hoitamaan asiaa. Perhetyöntekijä kävi meillä lopulta puolen vuoden ajan eli 12krt.



Lääkkeitä en ole käyttänyt ensimmäisen masennuksen jälkeen jolloin oli Zoloft-niminen lääke käytössä.



ap

käyt psykiatrisella sairaanhoitajalla myös juttelemassa terveysasemalla (lääkäri laittaa yleensä sinne). Käyntejä on 6, jonka jälkeen saat lähetteen psykiatrian poliklinikalle, jossa mietitään sulle paras hoito ja juuri sillä yritetään estää masennuksen "palaaminen".

Mutta minun masennukset loppui terapian avulla. Käsittelin alitajuntaan jääneet lapsuuden traumat.



Kun olet masentunut, se on psyykeltäsi mielekästä toimintaa. Se kertoo että jokin ei ole ok. Joko alitajuntaan jääneet traumat kaipaavat työstämistä ja pyrkivät esiin, tai sitten nykyhetkessäsi mättää jokin.

Oireiden häviämisen jälkeen pitäisi lääkitystä jatkaa puoli vuotta. Jos tulee toinen masennusjakso, niin lääkitystä tulisi jatkaa jo useamman vuoden oireiden hävittyä ja kolmannesta jaksosta olisi aiheellista syödä loppuelämän estolääkitystä.



Ei siis ihme että uusii. On myös periytyvää, sekä geneettisesti, että ihan vaan sen kautta että lapset ovat jatkuvasti masentuneen aikuisen seurassa. Jo pieni vauva voi alkaa oireilemaan masennusta jos äidillä masennus... ei ota katsekontaktia jne...



Eli nyt mars terveyskeskukseen ja sitä kautta lääkitys ja toivottavasti jonkinlaista keskusteluapua. Pelastat paitsi itsesi myös lapsesi.

poissa töistä masennuksen takia. Haluaisin vaan sinnitellä, sillä pelkään, että isäni mielenterveys heikkenee, jos saa kuulla, että minäkin olen kipeä. Hän voi paljon paremmin nykyään, mutta ei ole työkuntoinen.



Mutta kai se on tk:n mentävä. Kai sinne voi lapset ottaa mukaan?



ap

mutta ei sitä pitäisi diagnosoida kovin nopeasti. Sulla voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, ja jos ei ole hoidettu niin pitkittyy. Sillä ei ole mitään tekemistä kroonisen masentuneisuuteen taipumuksen kanssa. Jos otit lääkityksen vain ekalla kerralla, jätit ilmeisesti toisen hoitamatta. Se todennäköisesti kostautuu nyt. Sinuna ottaisin lääkityksen, jos se mitä aiemmin käytit oli sulle sopiva, niin palaa siihen uudestaan, ettei tarvitse uusia testailla. En usko että asia isääsi vaikuttaa, jos hoidat sen kuntoon. Eihän siitä ole pakko edes mainita!?! Kannattaa käyttää lääkitystä tosiaan ainakin se puoli vuotta kaikkien oireiden hâviämisen jälkeen, toistuvissa masennuksissa varmasti vielä pidempään.

minulle suositeltiin, että en imettäisi toista lastani. Ensimmäisen lapsen kohdalla olin siis jossain niin syvässä alhossa, että pelottaa jo katsoa sen aikaisia valokuviakin. Söin lääkkeitä ja paranin.



Toista lasta en sitten imettänyt enkä myöskään sairastunut uudestaan. Imetyshormonit toimivat minulla niin voimakkaasti, että se vei elämästä ilon.

Olet selvinnyt aiemminkin. Olen käynyt rumban läpi, mutta miten huono vointisi onkaan ja vaikka et enää mitään uskoisi, niin muista oljenkorsi: sinä selviät. Nyt olisi uni tärkeää, ehkä lääkityskin?

Toivottavasti miehesi auttaa, käy lääkärillä ja voimia! Elämäsi on ainutkertainen ja lapsesi tarvitsevat sinua vielä vuosia (kymmeniä).