Tavallisia raskausvaivojako?

Painontunne alavatsalla tulee tosiaan sitä voimakkaampana mitä pidempään on pystyssä - normaali kävely aiheuttaa suppareita.



Kävin neuvolalääkärillä ja todettiin et kohdunsuu on hiukan pehmennyt ja kohdunkaula lyhentyny jonkin verran. Ensi hätään lepohoito kotona; ohjeistuksena välttää kaikkea raskasta ja mitä tahansa mistä huomaa et tulee suppareita. Tilannetta tarkkaillaan.

ja jatkuivcat rv 28 saakka pahoina, nyt rv 34 ja kasassa ollaan vielä:)

minäkin kävin nla-lääkärissä alavatsakipuilun, jatkuvien supistusten ja vihlomisten takia. en kyennyt kävelemään edes 50m meidän postilaatikolle! sitä ennen kävin vielä airobikeissä, uimassa ja ties missä normaalisti.



no, kohdunkaula oli lyhentynyt 2 senttiin ja suu pehmennyt- mutta:kuulemma normaalia toissynnyttäjälle! (mulla itse asiassa jo kolmas)

no, jatkoin kivuliasta elämää sitten miehen turvin, kävin yliopistollakin normaalisti (tosin en enää junalla vaan autolla) ja lepäilin illat.



jostain syystä tilanne koheni melko äkillisesti juuri ennen rv 30 vaihtumista ja kuukauden päivät olen voinut niin, että teimme jopa Lapin reissun välipäivinä.



Luulen tosin, että kun tämä vaavi tästä alkaa syntyä, ei siihen kauaa sitten mene! Joka ilta supparitn jatkuu, muutamana yönä olen nyt herännyt TODELLA kovaan menkkakipuun ja suppariin.

Mulla on seur. nla-lääkäri vasta tän kuun lopussa. Silloin pyydän lähetteen labraan, että ottavat sen streptokokki B-näytteen. Sehän voi aiheuttaa aikaisillakin viikoilla noita oireita ja on tosi paha juttu, jos sen olemassa oloa ei tiedetä synnytyksessä (voi tarttua vauvaan->vaarallista)



Tässä mun stooria...eli toivoa on:) Mulla ei oo hajuakaan ollu moneen viikkoon, mitä tuolla alhaalla tapahtuu, en ole polille mennyt, vaikka olis ollu ehkä syytä. Nyt onneksi mulla jo aika hyvät viikot jos päättää neiti syntyä.



ihmetys rv 34+0

Suosittelen menevän tarkistukseen, siinä ei mitään ainakaan häviä :)



Itselläni on rv nyt tänä päivänä 29+1, oireeni on ihan samanlaiset kuin sinulla, maitoakin mulla erittyy rinnasta jo pelkästään sillä kun omistan sellaiset ja sitä ihan valumalla valuu..



Eli, uudenvuoden päivänä jouduin synnärille tarkkailuun, eli 01.01.2010. Alunperin menin päivystykseen muitten vaivojen takia, mutta päivystyksessä sanottiin että synnytysosastolle pitää mennä, kun päivystyksessä oli liikaa akuutti potilaita. Synnärillä laittovat heti supistuskäyrään, josta selvisi että minulla on supistuksia jotka tunsin vain kireytenä vatsassa useimmiten ja menkkamaisena jomotuksena sillon tällön vatsassa ja alaselässä. Kätilöt ja lääkärit pitivät niitä liian tiheinä ja kuulumattomina näihin raskausviikkoihin nähden. Joten jouduin sitten jäämään sinne yöksi ja ne puhuivat vaan yhdestä yöstä, noin alkuun. Sain sinä iltana kaksi pussia ringeriä suoneen, jolla saatiin sitten supistukset käyränkin mukaan pois ja tippaa ei enää tarvittu, mutta kanyyli jätettiin varmuuden vuoksi vielä käteen. Ja tietenki odotin sitten että pääsen varmaan heti seuraavana päivänä kotiin, niin rupesin hyvillä mielin nukkumaan :)



Aamulla sitten heräsin siihen kun kätilöt tulivat ottamaan supistuskäyrää, niin sillon tunsin itsekkin selviä menkkamaisia supistuksia, mutta en sanonut mitään, jos olisikin ollu jotain muuta kipua. Käyrässä huomattiin, että minulla oli liian korkeita ja kovia supistuksia, jotenka ei puhettakaan mistään kotiin pääsystä.



Lääkäri tuli sit osastolle ja otti heti tutkimus huoneeseen, jossa se sitten teki sormin sisätutkimuksen, mut siellä ei ollu mitään merkkejä avautumisesta tai pehmentymisestä, mutta ultra sitten paljasti todellisen huolenaiheen. Lapsivesikalvo on laskeutunut liian alas ja sen kalvon pää hieman roikkuu, ja tuo on vakavampaa mitä itse aukeaminen tai pehmentyminen. lisäksi kohdun sisäsuussa on joku suppilomainen juttu, mikä tarkoittaa sitä, että pienikin fyysinen rasitus, voi altistaa sen aukeamiselle, jolloin vauva tulee vauhdilla ulos, mikä pahentaa tilannetta vielä yhdessä tuon edellä mainitun kanssa.



Meidät sitten siirrettiin äippäosastolle, sain jopa vessa ja suihku luvan, ja sinnekkin kuljin pyörätuolilla. Siellä tuli sitten vietettyä noilla ehdoilla koko viikonloppu, huomenna tulee viikko täyteen siitä kun sinne alunperin jouduin. Lääkäri kävi mun luona viime maanantaina huoneessani juttelemassa, se kertoili nuo samat huolestuttavat asiat, mitkä äsken mainitsin, lisäksi sanoi että pitää ultrata uudestaan, ja jos tilanne on milliäkään muuttunut, niin saan ilmaisen kyydin Ouluun, jossa joudun olemaan sitten samoilla säännöillä, kuin täällä Kajaanissa, eli liikunta kyvyttömänä ja joudun odottamaan siellä vauvan syntymää, mut jos saadaankin tilanne hallintaan, niin siirretään takaisin Kajaaniin kun riskiraja on ylitetty, eli vasta muutaman viikon päästä. Mutta tilanne olikin pysynyt ennallaan, eikä mikään ollut pahentunu, niin sain lähteä kotiin sillä ehdolla että toimin kotonakin samalla tavalla kuin sairaalassa.



Täällä sitä sitten maataan sohvalla kannettava sylissä, niin eipähän tarvitse nousta edes tietokoneelle :D Mies hoitaa meidän 3 vuotiaan tytön, minut, kodin ja 2-vuoro työnsä, että minä saan maata ja keskittyä vain ja ainoastaan tähän kuopuksen pitämiseen tuolla kohdun turvassa :) Lisäksi meillä käy perhetyöntekijä, joka hoitaa miehen muut kotitoimet sinä aikana kun toinen paiskii töistä. Ensi viikon tiistaina kontrolli käynnille, pitää varmaan pakata laukku jo valmiiks, jos joutuukin jäämään sinne.



Mutta toivon todella että teille ei tilanne kehity noin pahaksi. Onko sinulla painon tunnetta alavatsalla varsinkin sillon, jos kävelet jonkun matkaa hieman reippaammin?

mullakin lisääntyi. Onks sulla aiempia raskauksia? Muistan vain, että yksi kaveri, jolla synnytykset aika lähekkäin, kertoi että tokan lapsen kanssa tuntui jo tosi varhain raskaudessa, että on meloni jalkojen välissä.



Mulla taas on niin kauan edellisestä raskaudesta ja kun en ole koskaan alatiesynnyttänyt eikä paikat edes pehmenneet, niin vauva on musta kohtuuylhäällä, vaikka pää alaspäin onkin ja viikossa 35 mennään.



Nyt mulla on ollut kyllä tasaisesti harjoitussuppareita joka päivä jo vaikka kuinka monta viikkoa. Reilu viikko sitten paikat olivat vain vähän pehmenneet, mutta mitään muuta muutosta ei tainnut olla. Eli mulla ne supparit eivät ole tehneet juuri mitään, mutta kandeehan tsekata, tietysti.

Tää on siis mun ensimmäinen.



Neuvolantäti oli sitä mieltä, että ehdottomasti pitäis tutkia ja mahd pian. Jorvista puolestaan sanottiin, että kuulostais asiaankuuluvalta mut ei varmaks voi mennä sanomaan. Et seurailee vähä tilannetta, mut jos sit tuntuu siltä et korvien väli tarttee rauhoittelua, ni sit tutkimuksiin vaan (vaikka ilman lähetettä, vaikkakin ens alkuun juuri tuo lähete tuntui olevan avain kaikkeen).



Joten vissiin tässä ny si seuraillaan tilanteen kehittymistä..

kohdunsuun tilanne. Sulla on kuitenkin vielä niin varhaiset viikot, että sikiön olisi hyvä olla vielä ainakin pari kuukautta kasvamassa ihan "perinteisellä tavalla".



Nää on aina sillä lailla hankalia, että noi oireet voi olla ihan tavallisia ja asiaankuuluvia, eikä mitenkään ennakoida ennenaikaista synnytystä. Tai sitten paikat voivat olla pehmenemässä niin, että lisälepoa tarvitaan.



Joskushan joku streptokokki tms voi lisätä supistelua ja sekin on ihan hyvä selvittää.