mies teki törkeästi ja sai minut itkemään bussissa
olen jo pitkään odottanut että mies kosisi minua.naimisiin ei ole kiire,sen voi tehdä myöhemminkin mutta kihloihin tahtoisin,onhan meillä jo lapsikin. olen ehdottanut itse ja ehdottanut että säästämme sormuksiin ja mieskin aina puhuu naimisiin menosta mutta ei vielä. (olemme nuoria) mies sitten sanoi bussissa että mitä jos ostan kihlasormusken joululahjaksi,noh minä sitten ihan inoissani hymyilin ja meinaisn pakahtua mutta mies sanoikin heti perään että -no en ole ostamassa:D. hymyilin vielä hetken kunnes hymy hyytyi ja tippa tuli linssiin. miten mies kehtaa loukata noin ja tehdä noin ilkeästi. ei se naimisiin meno nyt mitään muuta suhteessamme,tiedetään tiedetään,en kaipaa mitään "miksi edes haluatte naimisiin kun ilamnkin olette olleet" juttuja se nyt vaan on sellanen että haluan joskus naimisiin vaikka se ei muuta tuokkaan kun rahan menoa ja lisää juhlia ;) siis kun suhdetta se ei muuttaisi enää mitenkään,juridisesti kylläkin.
Kommentit (12)
Onkohan tämä valinta nyt ihan loppuun asti ajateltu? Luuletko, että hän paranee, kun rakastat häntä vielä vähän enemmän? Minä en usko.
kiusasi mua samalla tavalla pikkasen ennen, kuin kosi mua :)
meillä on kyllä molemmilla samanlainen ja aika kieroutunut huumorintaju...:)
tottakai mies joskus saattaa sanoa jotain tökeröä,sanonhan itsekkin joskus ,vai oletko sinä kolmonen täydellinen suhteessa.et ikinä sano pahaa sanaa miehellesi? parantaakohan hän sinut??
Emme tosiaankaan ikinä sanoisi toisillemme sellaista mistä ap kertoi. Olen elänyt sellaisessakin suhteessa aiemmin ja tiedän, miten repivää se on. Nyt minulla on kumppani, jonka hyväntahtoisuuteen voin luottaa kaikissa tilanteissa. Hän ei ikinä tahallaan kiusaisi minua, enkä minä häntä. Ja ei, en usko että olen koskaan sanonut hänelle mitään tökeröä. Täydellinen en todellakaan ole, mutta ihmisen ominaisuudet ovat eri asia kuin hänen käytöksensä parisuhteessa. Käytöksensä voi valita ihan jokainen.
terveisin 3
sinähän voit näyttää miehellesi miltä tuo tuntuu..
Laita päälle jotkut oikein seksyt vaatteet ja flirttaile ja vihjaile seksistä.
Sitten kun mies on oikein innoissaan niin sanot, että 'ei sittenkään, kunhan vähän vaan kiusoittelin'.
Ei kovin aikuinen veto, mutta ansaittu noin ilkeän kiusan jälkeen.
kokeili haluatko oikeasti kihloihin.. ehkä hänen piti pyörtää puheensa kun suunnittelee yllätystä :)
että haluan sitä. tietää varsin hyvin että haluan kihloihin ja naimsiin,jankutin siitä vuoden mutta nyt kahteen vuoteen en ole puhunut,olen vain sanonut että mennään sitten kun herra haluaa ja odotan kosintaa,minä en enää jaksa puhua asiasta:D minusta törkeää mieheltä,ei tainnut edes tajuta miten törkeä oli koska koitin sivuttaa tilanteen hetkenpäästä puhumalla ihan muusta. mies kyllä halasi ja sanoi että oletpas herkällä tuulella?!?
tuossa oikein muuta voi tehdä kuin rehellisesti sanoa miltä tuo sinusta tuntui. Kertomasi perusteella kuulostaa siltä, ettei hänellä varmasti ollut tarkoitus loukata.
vihjanneena päätin, etten ota kihlautumista tai naimisiinmenoa ikinä enää puheeksi. Koska en halua väkisin kenenkään kanssa kihloihin, niin mieheni yllätti minut yhtenä jouluna täysin, ja osti meille kihlasormukset.
Olin puulla päähän lyöty (en oikeasti olisi ikinä uskonut) ja itkin varmaan tunnin sen jälkeen. No sama vääntö oli sitten myöhemmin ensimmäisen lapsen kanssa, että kaikkia asioita on saanut aina odottaa, että mieskin haluaa. Ne on vaan niin hitaita...
ajatellut ihan rauhassa odotella,eikä meillä tässä vaiheessa elämää olisi edes rahaa hääjuhlia järjestää,kihlasormuksetkin ovat melko hintavia meidän budjettiin :) ehkä minäkin odotan yllätys kosintaa,se tuntuu kivemmalta vaihtoehdolta kuin se että itse joutuisin sitä ehdottelemaan ja raahaamaan väkipakolla miehen sormuskauppaan. yllätys ja miehen kosinta kivempi ;) ap
joka ei halua naimisiin sinun kanssasi?
Minä en tuommoisessa suhteessa kauempää enää käpristelisi. Ok, jos itsekin olisin sitä mieltä, että ei mennä naimisiin, se olisi eri juttu, mutta aphan haluaa naimisiin ja se on hänelle tärkeää - mutta mies ei selvästi halua. Musta tuossa on kyse perustavanlaatuisesta erosta maailmankatsomuksessa ja kenties myös henkilökohtaisessa sitoutumisesssa tähän suhteeseen. En jäisi siihen, koska musta olisi loukkaavaa jo se, että mies ei halua naimisiin vaikka minä haluan. Ja asialla kiusaaminen olisi vielä loukkaavampaa.
Ymmärrän kyllä, että sinusta tuntui pahalta tuo. Miehesi "kiusasi" sinua tahallaan, mutta ei ajatellut kuinka paljon saataaisit loukkaantua oikeasti.
Kihloihin meno tuntuu tärkeältä jossakin vaiheessa, koska silloin kokee olevansa ympäristönkin silmissä varattu ja hyväksytty. Olen itse ollut samanlainen, mutta nyt kymmennen vuotta myöhemmin toivoisin, että olisin osannut antaa asian olla ja antanut asioiden mennä omalla painollaan ts. antanut miehelle aikaa.
Jos naimisiin ei ole kiire, niin ei se kihloissa olo muuta mitään. Menkää kihloihin sitten vasta kun tiedätte hääpäivänkin, niin sinustakaan ei tule sellaista kuusi kertaa kihloisaa ollutta neitoa.