tykkäättekö käydä vanhempainilloissa?

Enkä käykään niissä, ellei ole joku mielenkiintoinen erikoisaihe.

koulun vahempainilloissa. Joo, suutarin lapsella jne. mutta saan duunin puolesta tätä ihanuutta ihan tarpeeksi ja olen yhteydessä muksun opeen sähköisesti.

Ei siellä muutkaan ole mitenkään erityisen suuna päänä olleet, joten ei ehkä kannata itseään luuseriksi mieltää, vaikka ei mitään sanoisikaan.

asioista, joille ope ei voi mitään, ei nähdä metsää puilta, ollaan negatiivisia ja tuijotellaan opettajaa kuin jotain vihollista.



Ja kun pidän vanhempainiltoja, ärsyttää, kun kotona on sitten joskus klo 11 illalla ja kukaan ei ole voinut koko iltana edes hymyillä vaan kaikki vaan tuijottaa niin mua kuin toisiaan kuin eivät olisi ennen ihmisiä nähneet. Ja joku pieni piiri haluaa aina korostaa omaa keskinäistä kaveruuttaan ja supisee keskenään. Pyöritellään silmiä, jos jotain ryhmätyötä joutuu tekemään (että edes vähän voisi tutustua/saada suuta auki), ja jos taas vedän luentotyylillä, ollaan siitäkin tyytymättömiä vissiin, siis ilmeistä päätellen.

opelle. Jokavuotinen pakkopulla puhumattomien vanhempien edessä.

Luuletko ap ettei toisilla ole siellä muuta tekemistä kuin kytätä sinua?



Minä olen aina mennyt mielelläni päiväkodin ja koulun vanhempainiltoihin. Missähän te muut oikein asutte, kun noin kielteisiä kokemuksia on tullut. Meillä on aina ollut vanhempainilloissa mukava, myönteinen ja keskusteleva ilmapiiri.

menemme yhdessä vanhempainvarttiin, mutta mies menee yksin niihin "ryhmätapaamisiin".

pelkään juuri tälläisiä tilaisuuksia. Pakotan itseni mukaan n joka toinen kerta ja miehen sitten muulloin. Mielestäni niissä on todella ikävää.

Yleensä mulle tulee tosi syyllistävä olo vanhempainilloista, siitä huolimatta että koskaan ei sanota mitään suoraan koskien juuri minun lapsiani. Tulee vainoharhainen olo että pitäisi varmaan tajuta lukea jotain ikävää rivien välistä.



Meillä siis kyseessä päivähoidon, ei koulun vanhempainillat.

siksi tuntuu vaikealta mennä.



ap