Tuleeko niin sanan eteen pilkku?

Onko siinä jokin sääntö, että niin sanan eteen ei tule koskaan pilkkua, vai onko olemassa jokin poikkus?



Korvaani kuulostaa siltä, että siihen pitäisi tulla.



T: Ap, joka vetelee korvakuulolla kaikissa kielissä

2 lausetta, koska 2 predikaattia.

koska on kyseessä sivulause.

Eli laittaisin lauseen muotoon

Jos otan jäätelöä, oksettava olo palaa.

Niin-sanaa käytetään monissa yhteyksissä eikä sille voi minun mielestäni kehittää sanaan itseensä liittyvää sääntöä. Mutta korjatkaa muut, jos olette paremmin säännöstöön perehtyneet - tämä siis korvakuulolta ja lukemisien perusteella tullut tuntuma.

Sinänsä tuo "niin" on turha ainakin tuossa virkkeessä.

ei "niinkään" kirjakielessä.

2 lausetta, koska 2 predikaattia.

Kun menen kotiin, niin vaihdan vaatteet.

Jne.

Esimerkissä on kaksi lausetta: sivulause "jos otan jäätelöä" ja päälause "niin oksettava olo palaa". Sivulause ja päälause erotetaan aina tuosta pilkulla. Niin-sanalla ei ole kuitenkaan asian kanssa mitään tekemistä, vaan jos-sana tekee ensimmäisestä lauseesta sivulauseen.

Siinä on sivulause ja päälause, ja ne erotetaan aina toisistaan pilkulla. Säännöstä voi poiketa erityisesta syystä, esim. jos tulisi monta pilkkua kovin lähekkäin tai jos molemmat lauseet on hyvin lyhyitä. Tässä ei mielestäni sellaista syytä ole, jonka takia pilkun voisi jättää pois.



Se niin-sana sinänsä ei kuulu asiaan mitenkään. Sen voi jättää poiskin, mutta pilkku tarvitaan silti erottamaa pää- ja sivulause. Ehkä hahmottamista helpottaa, jos käännät lauseet tavallisempaan järjestykseen: Oksettava olo palaa, jos syön jäätelöä.

Kun menen kotiin, niin vaihdan vaatteet.

koska se on tässäkin lauseessa aivan turha. Pilkku kyllä kuuluu asiaan.

eikä niin-sanasta.



11

on, että jos lauseilla on yhteisiä osia, tekijä tai muu vastaava, pilkkua ei tule. Muuten tulee. Ja sivulausieisin tulee aina. Lausennvastikeisiin ei.



Eli: "Kaupassa myyjä rahastaa ja varastossa lajittelee". Yhteistä myyjä. "Kaupassa myyjä rahastaa, ja varastomies lajittelee varastossa".



JA: "Kaupassa myyjä rahastaa, jotta varastomiehellä olisi lajiteltavaa" (sivulause)



JA: "Rahastettuaan myyjä lajittelee tvarat" (lauseenvastike), "Kun myyjä on rahastanut, hän lajittelee tavarat" (sivulause)

päälause ensin ja sitten sivulause. Tämä on kuitenkin maku- tai tehostusasia, eikä virhe.

Eli ao. lause olisi sujuvampi näin:

Oksettava olo palaa, jos otan jäätelöä.

Esim: Jos otan jäätelöä, niin oksettava olo palaa.

parempi sanoa että jäätelö syödään, jos tosiaan syömistä tarkoitetaan. Toki jos paha olo tulee jo siitä, että ottaa jäätelön käteensä...

Ei yksittäisestä lauseesta kannata väitellä, että mikä olisi paras tapa sanoa se. Se riippuu siitä, miten se soljuu muun tarinan kanssa. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että tarinaa ympärillä ei ole.

Saisinko kysyä, että tuleeko siinä sanan eteen pilkku. Esimerkki: Pöydällä oli taulu siinä oli kuva kissasta.

Mikä Ap on äidinkielesi?

Vierailija kirjoitti:

Saisinko kysyä, että tuleeko siinä sanan eteen pilkku. Esimerkki: Pöydällä oli taulu siinä oli kuva kissasta.

Tuossa tapauksessa tuohon ei tule pilkkua, vaan siihen pitäisi tulla piste: Pöydällä oli taulu. Siinä oli kuva kissasta. 

Piste ei johdu siinä-sanasta, vaan siitä, että tuossa on kaksi itsenäistä lausetta.

Vierailija kirjoitti:

Saisinko kysyä, että tuleeko siinä sanan eteen pilkku. Esimerkki: Pöydällä oli taulu siinä oli kuva kissasta.

Pöydällä oli taulu. Siinä oli kuva kissasta.

tai

Pöydällä oli taulu, jossa oli kuva kissasta.