Minkä ikäisenä äitisi sai ensimmäisen lapsensa?

aivan loistava äiti. :) Ikinä emme ole mistään tunteneet puutetta, rakkaudesta tahi materiasta. Isäni kanssa ovat edelleen yhdessä.

Ja hyvin katkera ja epävarma. Käytännön asioissa hyvä (ja varmasti näyttää siltä ulospäin), mutta henkisellä puolella todella heikko.

on ollu mitä parhain äiti ja nyt maailman ihanin mummi

Paras äiti kaikista. Lämmin, huolehtiva ja rakastava. Arvostan häntä todella paljon, on hoianut perheen hienosti ja samalla tehnyt upean uran.

Ihanahan äitini on mutta ei hän ollut valmis äidiksi. En tarkoita mitään jatkuvaa juhlimista vaan itsevarmuuden puutetta jota kertyi sitten vasta vuosien myötä. Tämä itsevarmuuden puute heijastui meihin lapsiin niin että hän tukeutui meihin (tai tartutti meihinkin epävarmuuden).



Äitini halusi olla paras kaverini eikä äitini. Huono juttu kaikenkaikkiaan.

isäni oli 17-vuotias. Ovat edelleen yhdessä. Viisi lasta ja yhteinen yritys saavutuksia. Äiti on tarmokas ja opettanut lapsille vastuun ja työn teon merkityksen.

Ihanahan äitini on mutta ei hän ollut valmis äidiksi. En tarkoita mitään jatkuvaa juhlimista vaan itsevarmuuden puutetta jota kertyi sitten vasta vuosien myötä. Tämä itsevarmuuden puute heijastui meihin lapsiin niin että hän tukeutui meihin (tai tartutti meihinkin epävarmuuden).

Äitini halusi olla paras kaverini eikä äitini. Huono juttu kaikenkaikkiaan.

Minun äitini oli juuri täyttänyt 20v ja ihan samanlainen ongelma oli kuin tällä äidillä.

Meillä on hyvin läheinen äiti/tytärsuhde mutta kyllä äiti tosiaan sitä omaa epävarmuuttaan tartutti meihin lapsiin (minä + siskoni joka on minua 2v nuorempi). Voisi sanoa että me lapset "sairastuimme vahvuuteen" jo lapsena sen vuoksi että äitimme oli niin epävarma.

Äitini on todella upea mummi ja äiti nyt kun olemme aikuisia mutta kyllä tosiaan se nuoruuden epävarmuus hänellä paistoi ja pitkälle.

Ja aina, ihan aina on ollut maailman paras äiti ja mummo :)

samalla iällä kuin minä. :)

19-vuotiaana. Kasvoi loistavaksi äidiksi, pisti lapset uran ym edelle. Teki virheitä, oli aluksi epävarma ym ym. Mutta mitä helvettiä itkette täällä - teitä ei olisi jos ei olisi äitiänne. Älkää syyttäkö heitä jos ei TODELLAKAAN ole syytä.



Kasvoimme äitini kanssa kummatkin samalla, materiaa ei paljoa ollut, mutta rakkautta sitäkin enemmän. Lopputulos oli kuitenkin hyvä.

Tapasi isäni päälle 3-kymppisenä, sitä ennen ehti kaikenlaista, opiskelua ja muuta. Pidettiin "vanhana" synnyttäjänä ja tarkkailtiin kovasti raskauden aikana 1980-luvulla :)



Oli pitkään kotona (10 vuotta) ja teki satunnaisia opetustöitä sinä aikana. Hyvä lapsuus oli minulla, muistan äidin väsyneenä ja stressaantuneena vasta kokopäivätöihin mentyään :(

Ei pystynyt huolehtimaan isosiskostani.

Vasta kun sai minut ja veljeni (28v ja 31v), homma alkoi luistaa paremmin...

ja rakastavampaa en voisi edes kuvitella. Kiitos huolenpidostasi rakas äitini!

hyvä äiti on isoveljelleni jota rakastaa, minulle huono äiti koska on aina nähnyt minussa itsensä ja omat epäonnistumisensa. nykyään alkoholisti ja sen takia huono isoäiti lapsilleen.

hyvä äiti on isoveljelleni jota rakastaa, minulle huono äiti koska on aina nähnyt minussa itsensä ja omat epäonnistumisensa. nykyään alkoholisti ja sen takia huono isoäiti lapsilleen.

Kuvittelisin että oikein hyvä äiti oli tuolloinkin isosiskolleni. Toisen sai 26-vuotiaana ja itselläni ei ole äidistä kuin hyvää sanottavaa.



Omasta äidistäni sain ainakin sen mallin että omat lapsenikin tahdoin nuorena. Oli ihanaa kun äiti jaksoi leikkiä lastensa kanssa.

vasta 15 vuotiaana. Onko ollut hyvä äiti? Ei. Nyt olen itse jo 35 vuotias ja välimme ei ole koskaan olleet kovin läheiset.