Laivalla nähtyä. Nuori äiti oli syönyt itsensä yli äyräiden.

lihottakoot itsensä, mutta lapsista pitää huolehtia.

nähdä reilusti ylipainoisia lapsia. Vanhempien vika, ja aiheuttaa lapselle jos jonkinlaista kärsimystä todennäköisesti koko loppuelämäksi. Lähtien sairauksista ja koulukiusaamisesta itsetunto-ongelmiin, syömishäiriöihin ja loputtomiin dieetteihin.

naurettaisiin että äiti on syöny lastenkin ruuat....

Ap kyllä nyt sai tiivistettyä kaiken kyttäämisen ja leimaamisen yhteen otsikkoon. Että ihan laivalla näit. Ja äidin ikäkin kai oli jotenkin relevanttia sun mielestä?...aika kapeat raamit elämälle sulla. Mut kiva, että pääsit edes laivalle saamaan vähän virikkeitä, eli kyttäämään toisten syömisiä. Luulis tosin, että sitä voi tehdä ihan siellä kotinurkillakin.

Lapset samanlaisia tankkeja. Kyllä tuollaisen esimerkin antaminen on lapsen pahoinpitelyä.

Jos nuori ihminen on lihava, on se aina huolestuttavampaa kuin se, että joku 60-kymppinen on ylipainoinen.



Itsekin näin eilen Ikeassa lihavan tytön ja paha mieli tuli hänen puolestaan. En voinut olla ko. tyttöä huomaamatta, koska hän "kiilasi" siinä markettijonossa, kun halusi vielä sipsipussinkin. Olisi kyllä saanut olla ilmankin :(

ilman kyttäämistä kesälomareissulla että on paljon lihavia lapsia ja leveäperseisiä mammoja Suomi täynnä.

joissa molemmat vanhemmat ovat todella lihavia, samoin heidän kaksi alle 10-vuotiasta lastaan.



Olin kerran lähikaupassa samaan aikaan heidän kanssaan, ja kärryjen sisällöstä päätellen en ihmettele lainkaan heidän ylipainoaan. Kärry täynnä pelkkää vamispitsaa, hodaria, ranskanperunoita, nakkeja, vanukasta, karkkia, limuja... Näin tämän niin selvästi, kun olivat juuri minua ennen kassalla laittamassa tavaroitaan hihnalle.



Säälittää vaan juuri heidän lapsensa. Oppivatkohan he ikinä syömään terveellisesti?

sitäkin pannut

Olen itse kärsinyt erilaisista syömishäiriöistä koko ikäni, olen tunnesyöppö. Olen ollut joissakin elämäni vaiheissa normaalipainoinen, mutta lapsen oli huomattavan lihava, laihduin heti, kun muutin pois kotoa ja sain täyttää jääkaapin hedelmillä ja panostaa laatuun määrän sijaan (kotonani toimittiin aivan päinvastoin...)



Vaikeat elämäntilanteet ovat laihduttaneet tai lihottaneet, mutta yhtäkaikki, reagoin aina syömisilläni elämäntilanteisiin.



Minulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka ovat normaalipainoisia ja kovia liikkumaan. Minun lapsuudessani liikunnan harrastajia naureskeltiin, ja kierähdettiin sohvalle syömään...



Olen käsitellyt suhdettani liikuntaan ja syömiseen koko ikäni, nyt olen 30. Asiat ovat itseni kanssa vielä kesken, mutta lapsilleni olen opettanut terveelliset elämäntavat. Kun oma syömiseni menee överiksi, ahmin muualla kuin kotona tai vasta lasten nukahdettua. Näin en anna lapsilleni huonoa esimerkkiä, vaikka en salaislustani ylpeä olekaan.



Aikuisen ihmisen pitää osata ottaa vastuu lastensa tulevaisuudesta!