Pakko purkautua tänne, ottaa päähän

Miehelläni on tapana hoidella yhteisiä asioita kysymättä minun mielipidettäni. Tästä olemme keskustelleet/ riidelleet sen sata kertaa, ja aina luvataan muutosta asiaan.



Päätöksenteot vaihtelevat pienistä huusholliin kuuluvista asioista isompiin päätöksiin, mm. yhteisiin pankkitileihin ja taloyhtiöissä päätettäviin asioihin.



Esimerkkejä vuosien varrelta: 1) Halusi investoida lasten rahasto-rahat eri investointeihin kysymättä lupaani. Onneksi sain tietää asiasta ennen kuin tämä oli tapahtunut ja sain pidettyä rahat samassa rahastossa. Nyt tilejä saa muutella vain molempien yhteissuostumuksessa. 2) Oli investoinut EUR 10k roskaosakkeisiin, hävisi kaiken. 3) Ostelee esim. lamppuja olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen kysymättä mielipidettäni (minun mielestä rumia!). 4) Ottaa osaa taloyhtiöissä pidettäviin äänestyksiin ilman tietämättäni mitä edes päätetään.. 5) Jos itse ostan esim. kasvin puutarhaan sanoo että minun pitää maksaa se itse koska ei olisi halunnut sitä, jos itse ostaa jotain tavaraa pitäisi minun maksaa siitä puolet yms. satoja eri juttuja.



Eilen sain viimeksi tietää että olivat taloyhtiössä äänestäneet roskiksen paikan muuttamisesta ja pyöräpaikan rakentamisesta entisen roskiksen paikalle. Minulla olisi ollut ehdotus kuinka tämän olisi voinut hoitaa edullisemmin. Kun kysyin että miksi ei ollut (taaskaan) puhunut minulle asiasta mitään, sanoi että ei se olisi muuttanut asiaa koska enemmistö äänesti tämän asian puolesta (siis edes tietämättä ehdotustani). Kaikki tämä oli tapahtunut sähköpostin kautta. Kirjoitin sitten illalla kaikille osallistujille sähköpostin, että voivatko tulevaisuudessa lähettää kaiken postin myös minun sähköpostiin että voin myös osallistua äänestyksiin (omistan siis 50% asunnostamme). En ole myös koskaan ollut taloyhtiön vuosikokouksissa koska meillä on kaksi lasta, enkä ole siihen aikaan illasta saanut ketään vahtimaan lapsia (asumme ulkomailla, eikä ketään sukulaisia tai muita hyviä kavereita asu lähellä). Asumme tässä talossa nyt vajaat kolme vuotta.



Minulla alkaa ollaa olla mitta täynnä tämän asian kanssa. Muuten mies kohtelee minua ihan hyvin, mutta tämä itsenäisyys yhteisten asioiden päätöksissä käy hermoille.



Olen 100% töissä, mies myös, mutta olen esimieshommissa ja tienaan melkein puolet enemmän kun mieheni. Olen usein ajatellut että onkohan hänellä ongelmia sen asian suhteen (vaikka ei myönnä sitä) ja haluaa siksi ottaa "ohjat omiin käsiin" ja olla mies talossa. Myös meillä töissä olevaa lastenhoitajaa pomottelee ainavälillä ihan tyhjänpäiväisistä asioista.



Lisäksi mies on "hyviä kavereita" naapurin miesten kanssa ja olen ainoa nainen joka käy töissä. Muut kotiäitejä (tai osa jopa ilman lapsia kotona). Siellä tietysti miehet päättävät kaapin paikan.



Eli tämmöinen purkaus tässä ennen töihin lähtöä.. Ottaa vaan niin päähän että voisin ampua miehen kuuhun!!