Lue keskustelun säännöt.
Erotako vaiko ei?
05.07.2009 |
Lapsi kaksi kuukautta vanha. Minä nautin ihanasta lapsesta ja kotona olosta. Toivoisin että mieskin olisi meidän kanssa joskus. Mutta kun ei ole. Töitten jälkeen keksii jatkuvasti muuta, käy siellä sun täällä, tapaa kavereita tai sitten nukkuu sohvalla kun on töiden jälkeen väsynyt. Lapsen vaipan vaihtoi viimeksi viikko sitten, kun olin naputtanut tästä aiheesta ja siitä ettei hän osallistu lapsen hoitoon ollenkaan. Pyydän nätisti että olisi enemmän meidän kanssa, ei tarvitse edes lasta hoitaa mutta olla meidän kanssa. Hoitaa parisuhdetta. Mutta ei tee niin. Vakuuttaa että ollaan tärkeintä hänelle, on vaan niin stressaantunut töistä ja on vaikea pysähtyä työpäivän jälkeen. Minä odotan joka päivä että jääköhän se tänään töitten jälkeen meidän kanssa olemaan, mutta esimerkiksi tällä viikolla ei jäänyt kertaakaan.
Mitä teen, annanko vielä yhden mahdollisuuden korjata asia, vai korjaantuuko se pidemmäksi aikaa kuin muutamaksi päiväksi?
Kommentit (3)
vannoi koko ajan että olemme tyttäreni kanssa hänen elämän naiset..ym.. ja lapsi 3kk kysyi rakastanko häntä vielä? sitten paljastui että toinen nainenhan se sieltä taustalta löytyi.. lapsi nyt 1 v ja sama homma jatkuu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin nimittäin pari päivää sitten terassilla miehen ja hänen kavereittensa kanssa. Yhdelle kavereista on syntymässä lapsi syyskuussa. Tulevalla isällä ja muilla miehillä oli kauheat jutut: he keksivät toinen toistaan enemmän tekosyitä, miksei tämän tulevan isän tarvitsisi mennä kotiin sitten kun vauva on syntynyt, ettei vaan joutuisi vaihtamaan vaippoja. Ylityöt, seminaarit, asiakastapaamiset, työmatkat... miehillä oli hauskaa. Heitin itsekin suuttuneena sitten, että kohta tämä mies onkin sitten avioeroisä yksiössään, mutta eivät miehet tätä tajunneet. Olin pitänyt näitä miehiä ihan kunnon miehinä, mutta "vitsit" tulevasta vauvasta olivat tätä luokkaa. Tuli tosi paha mieli, näinkö miehet vauvoihin suhtautuvat? Sinun tarinasi mukaan näin näköjään todella on...
Miehesi vaikuttaa masentuneelta. Älä jätä sairasta yksin jos häntä oikeasti rakastat.
Yritä ottaa selvää miten hänellä menee, mitä ajattelee, meneekö jokin huonosti tms.
Pyydä häntä menemään esim. työterveyshuoltoon juttelemaan tuntemuksistaan jos ei sulle avaudu.
Oma mieheni oli samanlainen esikoisemme syntymän jälkeen. Oli masentunut ja hänellä oli vaikeuksia töissä. Ei aluksi osannut minulle kertoa.
SAmoin miehen on vaikeampi sopeutua vauvaan, ei mun mies ainakaan osannut tehdä oma-aloitteisesti mitään lapsiin liittyvää, puuttuu joku äidin(isän)vaisto tms.