Onko joku ollut oikeudenkäynnissä?
Sain tietää päivän, jolloin käräjät on. Olen itse asianomainen ja uhri lähisuhdeväkivallassa.
Pelottaa tolkuttomasti. Pelottaa nähdä tekijä, mähän lamaannun mutta pelkkä sermi ei auttaisi asiaa. Kärsin muutenkin dissosiaatiosta ja paniikeista, olen menettänyt puhekykyni uhkaavissa tilanteissa kokonaan, en yhtään usko että kykenen kertomaan ja puolustamaan itseäni.
Miten nää jutut käytännössä menee?
On asianajaja, jota en ole edes nähnyt ja saisin rikusta tukihenkilön mutta siellä pitäisi olla itse puhekykyinen.
Kenelläkään neuvoja?
Kommentit (8)
Samoin kuin kuulustelussa, mitään ei saa muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Samoin kuin kuulustelussa, mitään ei saa muistaa.
EN kommentoi/ EN muista
Isä joskus kertoi: joku poliitikko oli sössinyt jotain. Toimittaja/haastattelija sitten kysynyt. Vastannut, et en muista. Isä siihen: Kannattaiskohan tuonkin ruveta syömään muistilääkettä? :)))
....
Itse olin (nuorena) pahoinpitelyn uhri, käräjille sitten. Olisin saanut mennä, mutta joutunut "kuulusteltavaksi". Toki poliisi kävi kotona tekemässä "pöytäkirjan" (en voinut lähteä laitokselle, koska naama/leuka metalloitu umpeen).
Äidin miesystävä oli sitten käynyt, seuraamassa käräjiä. Vaikka hän oli "alkoholisoitunut", niin sanoi: Se juippi ei kauan täällä pärjää (se kosto tulee jostain muualta). Mulle asianajaja sanoi, et älä lähde sille kostontielle, teet vain itsellesi lisää haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin kuin kuulustelussa, mitään ei saa muistaa.
EN kommentoi/ EN muista
Hyödyttääkö tämä jotain uhrina?
Itse olin viikko sitten käräjille haastettuna valaehtoisena pahoinpitelyn silminnäkijätodistajana. Hengitä rauhallisesti, suunnittele etukäteen, että et provosoidu ja pyydä toistamaan kysymys, jos yhtään epäröit mitä ollaan kysymässä. Jännittävä, uusi tilanne mikä nopeasti ohi. Tunnustan, otin etukäteen Opamoxin, niin paljon stressasi mennä riitapukareiden väliin näkemääni vannomaan. Tsemppiä, selviät kyllä!
Olen. Oikeasti todella stressaava tapahtuma. Vaikka olin todistajana, tuntui siltä että olen syytettynä. Syytetty valehteli ummet ja lammet ja pääsi vapaaksi. Itse puhuin totta ja sitä ei uskottu. Käräjillä voi käydä miten hyvänsä, riippuu paljon tuomarin kyvystä ymmärtää asioita.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Oikeasti todella stressaava tapahtuma. Vaikka olin todistajana, tuntui siltä että olen syytettynä. Syytetty valehteli ummet ja lammet ja pääsi vapaaksi. Itse puhuin totta ja sitä ei uskottu. Käräjillä voi käydä miten hyvänsä, riippuu paljon tuomarin kyvystä ymmärtää asioita.
Minuakin pelottaa kun mies on hyvä manipuloimaan ja on keksinyt ihan omiaan kuulusteluissa. Sain itse vasta kuulusteluissa tietää, että mies syyttää mua yhdestä pahoinpitelystä myös. No enpä osannut muuta kuin kiistää asian kun sitä ei ole tapahtunut.
En ottanut poliisista oikein selvää uskooko.
Olis tosi kiva tietää kokemuksia. Asianajaja tosiaan osaa kertoa vain, kuinka itse prosessi menee mutta ei maallikon silmin miltä se tuntuu ja mikä on tullut yllätyksenä.
On vielä aikaa onneksi mutta kyllä stressaa ja pelottaa hitosti mitä kaikkea mies keksii ja osaatko edes puhua vai menenkö niin pihalle että en tajua mitään, mulla on diagnosoitu cptsd.
Ap
Olen ollut. Yksi tärkeä neuvo, jonka sain, ja jonka jaan sinullekin: vastaa kysymyksiin rauhassa. Älä hätäile, mitä vastaat, ja ole mieluummin hiljaa kuin panikoit mitä vastaat. Usein yksi syvään hengitys ennen vastaamista rauhoittaa. Ja vastaa vain siihen, mitä kysytään. Älä lavertele, koska kukaan ei halua olla siellä enempää kuin on pakko.
Suomessa ei ole samanlainen oikeuskäsittely kuin jenkkiläisissä sarjoissa, vaan kuivan asiallista ja suorastaan tylsän pitkästyttävää. Kysymykset eivät ole mitään monimutkaisia ja kieroja, vaan sinulta haetaan avaintodisteita tapauksen käsittelyyn. Jos sinusta ei ole enempää hyötyä kysymyksiä voi olla vähän tai vain yksi ja sitten vain siirrytään eteenpäin.
Kaikki stressaavat ja pelkäävät, joten et ole ainoa. Muista hengitys!