Kukaan ei enää soita mulle enkä puhu puhelimessa...

No mäkin käytän sitä lähinnä nettisurffailuun, en puhumiseen.

Joo en minäkään paljon soittele.. äiti ja mies (on toisella paikkakunnalla töissä) soittavat jonkuu 3-4 krt viikossa.. tekstareita lähettelen kyl

En ole yksinäinen, mutta en kyllä käytä puhelintakaan paljon. Soitan puhelun itse n. kerran viikossa ja itse saan puheluita vain mainostajilta =). En vaan tykkää puhua ja nuo pakolliset kerta per viikko puhelunikin on äidilleni,kun sovin milloin menemme sinne sunnuntaikahville.

Onko tämä yleistäkin, että kukaan ei enää puhu normaalisti puhelimessa? Tekee puhelimella vaan kaikkea muuta.

Puhun mieheni kanssa puhelimessa, jos on jotain akuuttia asiaa vaikka kesken työpäivän. Äitini kanssa puhun myös n. kerran viikossa. Muuten ei puhelin juuri soi. 

Ovatko ihmiset ypöyksin ja yksinäisiä kenellä on mies? Ihmettelen ainakin miten pystyisi samaistumaan yksinoleviin.

Tuttua. Kai se nykyään menee niin, että yhteyksissä pitäisi olla enemmän netin välityksellä.

Eli jäädään kaikesta paitsi. Ajatelkaa kuinka ihanaa on kuulla tuttujen ja rakkaansa ääni ja vaihtaa kuulumisia ainakin joku kerta joka viikko. Mutta luultavasti ollaan menossa siihen suuntaan, että elämä senkun tyhjenee kaikesta inhimillisestä ja ihmisille oikeasti tärkeistä kontakteista ja tilalle tulee kaikenlaista kummaa ja keinotekoista. Skype on muuten hyvä väline pitää perheen kanssa yhteyttä omiin sukulaisvanhuksiin. Kyllä he oppivat Skypen käytön kun vain joku hankkii laitteet ja asentaan Skypen. Suosittelen!

En tykkää soitella kuin kiireellisiä asioita. Laitan aina viestin tai whatsapin, tai sovin treffit. Ärsyttää kun ei tiedä millainen tilanne toisella on, voiko puhua jne. Joten viestillä pääsee helpommalla.

Viestit ovat persoonattomia ja kurjia. Ei omia ihmisiä puhelu häiritse. Jos soittaa sopimattomalla hetkellä niin sit sanotaan, että en voi just nyt puhua, soita myöhemmin. Kuvottavia persoonattomat viestit - kenelle semmoisiakaan voi lähettää? Tutulle joku lyhyt juttu, vaikka että nähdään 13.30 kahvila siinä ja siinä - tuskin just muuta.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 17:37"]

En tykkää soitella kuin kiireellisiä asioita. Laitan aina viestin tai whatsapin, tai sovin treffit. Ärsyttää kun ei tiedä millainen tilanne toisella on, voiko puhua jne. Joten viestillä pääsee helpommalla.

[/quote]

No mitä jos kysyisit puhelun aluksi, esim.

"Moi. Ehditkö puhumaan?", "Hei. Oletko kiireinen?", "Moro. Onko paha paikka?", tms. Enkä anna puhelimen hälyttää yleensä viittä kertaa pidempään. Jos on todella tärkeää asiaa, niin sitten soitan vartin välein, mutta en silloinkaan kolmea kertaa enempää. Yleensä tällaiset tärkeät puhelut on jollekin perheenjäsenelle tai hyvälle ystävälle.

Jos itse olen kiireinen ja saan soiton, niin saatan jossain välissä laittaa soittajalle viestin, että en pysty puhumaan, oliko jotain tärkeää asiaa? Sillä vaikka kuinka kiire on, niin haluaisin kyllä tietää, jos jollekin on tapahtunut jotain erikoista, että minun apuani saatetaan tarvita tai jos tulee suru-uutisia.

Puhelin on keksitty ihan käytettäväksi. Itse tulen heti paljon iloisemmalle tuulelle, jos on yksinäinen fiilis ja kaikki lähitienoon kaverit on töissä tms. Sit voi kokeilla soittaa kaverille, joka ehtii puhumaan, mutta asuu liian kaukana, jotta voisi nähdä oikeasti. 

Monista asioistakin on helpompi sopia puhelimessa ja kuulee äänestä, että onko jokin illanviettosuunnitelma toisesta hyvä vai huono ajatus. Pystyy siinä sitten toisen kanssa pohtimaan ja suunnittelemaan kuin että kirjoittaisi sen 20 tekstarii mennen tullen, eikä senkään jälkeen olla varmoja, että mitä tehdään.

Itselläni ja ystävilläni on pitkiä työpäiviä, joten tehokas vapaa-ajanvietto suunnittelu tärkeää. Puhelin on myös oiva tapa piristää sairastavaa ystävää, eikä saa itse mitään sikaflunssaa (esim.), mutta pystyy näyttämään, että välittää siitä toisesta. 

Käytän puhelinta vain työasioissa. Äitini on ainoa, jolle soitan velvollisuuspuhelun säännöllisesti. Kavereiden kanssa käytän whatsappia ja mieluiten tietenkin tapaan face-to-face. Olen oikeastaan tyytyväinen, että puhelin puhumiseen on pitkälti menettänyt merkityksensä.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 15:41"]

En ole olemassa enää kenellekään. Olen ypöyksinäinen. En enää tee mitään puhelimella. Muita?

[/quote]Joo, itsekin oon miettinyt että mitähän mä puhelimella teen, kun ei kukaan soita mulle, eikä ole ketään jolle voisin soittaa. Eikä kukaan pidä yhteyttä netinkään välityksellä. Ja oon muutenkin yksinäinen. Ei ole löytynyt kavereita harrastuksista, vapaaehtoistyöstä tai töistä. En ole olemassa kenellekään.

Puhelin on todella tärkeä. Toivottavasti kunnon puhepuhelimet tulevat vielä kokemaan renesanssin kun ihmiset kyllästyvät kaiken maailman keinotekoisiin, tekniikkaan perustuviin laitteisiin, joissa ei kuule ystävänsä ja rakkaansa ääntä. Itse haluaisin perustaa ilmaisen puhelinpalvelun sellaisille, joilla on yksinäistä ja jotka haluaisivat hetkeksi juttuseuraa. Minulla olisi aikaa rupatella. Jostain syystä kaikki kiva on käynyt hankalaksi. Tämmöisen voisi käynnistää pelkällä prepaidillä, mutta uskokaa vaan kaikki suhtautuisi epäilevästi ilmaiseen rupattelijaan, joka ei ole mikään palvelupuhelin ja luultavasti idiootit erehtyisivät pitämään jonain seksilinjana... Ollaan jo päädytty todella luonnottomaan ja kummalliseen maailmaan, mutta älkää syyttäkö itseänne tästä kaikesta kummallisesta. Me yksinäiset olemme yhteiskunnassa oire siitä, että täällä on asiat jo ihan pielessä ja yksinäisyys ei ole oma vikamme, olemme uhreja. Vertaistuen puhelinpalvelu olisi kiva juttu. Tänäänkin olisin ehtinyt puhua vaikka kenen kanssa sen sijaan, että roikun täällä palstalla.

En pidä puhelimessa puhumisesta, ja olen iloinen, että niitä ei juuri enää käytetä. Inhottavaa olla kotona, jos joku toinen kälättää puhelimeen. Meillä on vielä vähän pieni kämppä, ja tyhmän muotoinen, niin ainoa paikka missä voi puhua muita häiritsemättä on vessa. WhatsApp tai vastaavat ovat paljon kätevämpiä. Voi "puhua" useamman kanssa samalla kertaa, ja jokainen vastaa kun on hyvä hetki. 

Minusta on ihan kamalaa puhua puhelimessa! Äidin kanssa kerran viikossa ehkä voin puhua, mutta ikinä en soita muussa tapauksessa. Lapset soittaa, jos niillä on jotain tosi tärkeetä kysyttävää vaikka kesken työpäivän, ellei voi viestillä laittaa. Ja no niin, nuorimmaista joudun iltaisin soittamaan kotiin, jos luuhaa kaverilla liian pitkään. Mutta muiden kanssa en voi puhua puhelimessa, ei mulla ole kenellekään mitään asiaa enkä halua puhua turhaan. Olisin vain hiljaa ja puhelimessa se kuulostaisi ihan tyhmältä.

Saatan puhua puhelimessa monta tuntia päivässä. Minulle soitetaan ja minä soitan ja koska teen yksinäistä työtä, on piuhat korvissa mainio jutella samalla. Päivä tuntuu todella pitkältä jos ei juttele kenenkään kanssa puhelimessa ja päivän puhumattomuus kostautuu illalla kotona kun puhun sitten kotona.

Mullekin on ollut aina vaikeaa tuo puhelimessa puhuminen, mutta nyt se käy vielä vaikeammaksi kun ei harjoittele.

Eipä ketään kiinnosta mun kuulumiseni tai pitäiskö sanoa kuulumattomuuteni.

Nykyisin pelkään että puhelin soisi, asia on todennäköisesti jotain ikävää, tai joku asia mikä pitää hoitaa, ja pelkään soittajan äänestä kuultavaa moitetta tai halveksuntaa.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 18:58"]Mullekin on ollut aina vaikeaa tuo puhelimessa puhuminen, mutta nyt se käy vielä vaikeammaksi kun ei harjoittele.

Eipä ketään kiinnosta mun kuulumiseni tai pitäiskö sanoa kuulumattomuuteni.

Nykyisin pelkään että puhelin soisi, asia on todennäköisesti jotain ikävää, tai joku asia mikä pitää hoitaa, ja pelkään soittajan äänestä kuultavaa moitetta tai halveksuntaa.

[/quote]ja lisään vielä, että ääneen olen puhunut viimeksi tiistaina kaupan kassalle. Ehkäpä mä unohdan kohta puhumisen kokonaan.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 18:58"]Mullekin on ollut aina vaikeaa tuo puhelimessa puhuminen, mutta nyt se käy vielä vaikeammaksi kun ei harjoittele.

Eipä ketään kiinnosta mun kuulumiseni tai pitäiskö sanoa kuulumattomuuteni.

Nykyisin pelkään että puhelin soisi, asia on todennäköisesti jotain ikävää, tai joku asia mikä pitää hoitaa, ja pelkään soittajan äänestä kuultavaa moitetta tai halveksuntaa.

[/quote]ja lisään vielä, että ääneen olen puhunut viimeksi tiistaina kaupan kassalle. Ehkäpä mä unohdan kohta puhumisen kokonaan.