Lihavuudesta uskallettava puhua rehellisesti lihavalle itselleen. Hyysäys pois ja vaatimuksia tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paino on vain yksi osa terveydestä.

Kun joku painaa vaikkapa 170 kg onko muuta osaa mistä pitäisi aloittaa terveyden parantaminen?

Jos hän on 198cm pitkä urheilija, jolla on 50 kg painava kasvain, aloittaisin terveydenhoidon kasvaimen poistamisella.

Laihduttamiseen en näkisi silloin syytä.

BOOM asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia kuin haluaisi luulla.

I rest my case: Paino todellakin on vain osa terveyttä.

Joo, suurinosa lihavista onkin just näitä :,D ei vittu itsepetoksen huippu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lihonut joka kerta, kun en ole ollut onnellinen, mutta en ole mitenkään omilla teoillani voinut vaikuttaa elämäntilanteeseeni. Tuolloin olen syönyt ahdistukseeni karkkia, mikä pitemmällä ajalla on näkynyt painossa, vaikka kertamäärät ei mitään isoja olekaan olleet. Kun sitten olen taas päässyt eteenpäin kyseisestä elämäntilanteesta ja tuntenut olevani oman elämäni herra, olen onnistunut laihduttamaan liikakilot pois. Eli selkeästi minulla kyse on tunnesyömisestä ja puran ahdistustani syömällä makeaa.

Jotkut purkaa pahaa oloaan takertumalla toisten ihmisten puutteisiin ja saavat sitä kautta itsensä tuntemaan paremmalta (esim. arvostelemalla lihavia anonyymisti keskustelupalstoilla), jotkut purkaa sitä syömiseen. Kukin tavallaan, keinoja on monia, toki myös ihan terveitäkin. Noista huonoista en sitten tiedä kumpi onkaan pahempi, aiheuttaa pahaa muille vai itselleen?

"en ole mitenkään voinut vaikuttaa.. Olen syönyt.." niin. Sinä olet itse syönyt.

Niin? Ongelmahan se on. Mutta niin on toisten ihmisten nälviminenkin. Tämähän se tässä oli pointti, että ihmisillä on tapana purkaa huonoa oloa johonkin.

Lihavien ongelma on se että faktat otetaan vittuiluna. Se että lääkäri sanoo sinun olevan lihava ja kannattaisi laihduttaa, otetaan henkilökohtaisena loukkauksena. Miksi? Sinähän olet lihava?

Miten niin otetaan loukkauksena? En minä ainakaan koskaan ole ottanut, sehän on tosiasia ja terveyttäni hoitavien ihmisten kuuluukin ottaa se puheeksi. Vittuilua se mielestäni on silloin, jos siitä aukoo päätään joku, jolle se ei millään tavalla kuulu. Ei normaaliin ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuulu huomautella toisen ominaisuuksista ja puutteista, oli ne sitten mitä hyvänsä.

Vaatiminen ei auta ketään eikä kenelläkään ole oikeus vaatia mitään tuollaista. Ei keltään vaadita myöskään tupakoinnin lopetusta, eikä viinan juontia. Huumeiden käytön lopetusta voi vaatia silloin kun se on kriminalisoitua, joissakin huumeissa kun hallussapito on rikos, mutta käyttö ei.

Ei vaadita siisteyttä, eikä karkittomuutta. Eli holhoaminen pois. Ei tästä Koreaa tartte tehdä. Jokainen kantakoon kilonsa itse ja jos sairastuu niin se on kurjaa, mutta eiköhän se riitä piinaksi. Ei siihen enää ketään tarvita nalkuttamaan ja vaatimaan. Jos maksa posahtaa liiasta juomisesta niin sama asia. Ei kukaan voi vaatia ja kontrolloida. Jos ei omaa elämäänsä arvosta niin kyllä se tilanteen muuttaminen lähtee jostain ihan muusta kun vaatimisesta.

Totuus seurauksista toki pitää jokaisen saada tietää eli valistus kunniaan.

Kyllä se muutos lähtee ihmisestä itsestään ja poissulkien sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samaa, on se sitten syy tai seuraus. Muutokseen voidaan tarvita apua mt-puolelta, sosiaali puolelta tai sairaanhoidon puolelta saaden apua vaivaan mikä asiaan paljolti ehkä vaikuttaa siihen miksi ihmisellä on vaivoja, on ne sitten mitä vaan (lihavuus, kohonneet maksa-arvot, astma...).

Holhoamisella voidaan vaan siirtää ongelma toiseen, kuten saamalla lihavan ihmisen loppukin itsetunto alas totuuksilla ja vaatimisella ja sitä kautta syrjäytymistä ja mt-ongelmia. Ei nekään yhteiskunnalle ilmaisia ole.

Nyt et ap, ole ajatellut aivan nenääsi pidemmälle asioita, vaikka tarkoituksesi onkin hyvä, mutta toteutus nyt vaan pissii pahasti. Jokaisen ihmisen taustalla on erilaiset syyt ja asiat eikä edelleenkään mihinkään asiaan ole yhtä ja oikeaa tapaa saada muutos parempaan aikaiseksi. Jokaisen resurssit ovat myös erilaiset, samoin lähtökohdat.

Että vielä vaatii paljon hiomista ideasi.

.

Jos joku sanoo mulle että olen lihava, niin en sano mitään. Siinäpäs porisee itsekseen. Mieleni työskentely asian suhteen; 1. Tulee niin paha olo, että joskus lapsena yritin vetää ranteet auki 2. Tekee mieli motata idioottia 3. Syön sipsipussin ja sitten kaikki on taas hyvin. Eri asia tietenkin jos lääkäri sanoo näin, vaikka sekin on vaivaannuttavaa. Se että olen ollut lihava lähes koko elämäni saa minut mieltämään läskini osaa kehoa. Eli lihavan läskittäminen on yhtä tehokasta kuin sanoisi jonkun naamaa rumaksi ja toivoisi, että tämä lähtisi plastiikkakirurgille. Sitten terveellisestä ryokavaliosta paasaaminen se vasta naurettavaa onkin :'D Kyllä mulla kaikki tieto asiaan liittyen on päässä ja en minä sitä sipsipussia syö, koska luulen sitä terveelliseksi...