Keskustelualueen säännöt

Mikä on se punainen pieni "hämähäkki"?

Hjelp! Mikä sen pienen "punkkimaisen" otuksen nimi on? Terv. Kustavista nuotiolta äippä jonka luontotietämys ei tähän riitä

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:00"]

Hjelp! Mikä sen pienen "punkkimaisen" otuksen nimi on? Terv. Kustavista nuotiolta äippä jonka luontotietämys ei tähän riitä

[/quote]
0 0
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Onko kirvat aina vihreitä?

Ei siis mitään hajuu asiasta, muuta onko? et oisko niitä myös punaisena? ap

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:06"]

Ei siis mitään hajuu asiasta, muuta onko? et oisko niitä myös punaisena? ap

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0

Petopunkki? oikeesti??

Onko ne sitten vaarallisia? Vai onko tuo joku "kansan nimi"? Niitä on täällä vaikka kuinka... ap

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:08"]

Onko ne sitten vaarallisia? Vai onko tuo joku "kansan nimi"? Niitä on täällä vaikka kuinka... ap

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0

Samaa tänään mietin, et mikä se olikaan,

kun sellainen keittiön pöydällä juoksenteli.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:10"]

kun sellainen keittiön pöydällä juoksenteli.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Tämmöinen on petopunkki


Petopunkit Commonsissa

Petopunkit (Mesostigmata) on loispunkkien (Parasitiformes) suuri lahko, jossa on yli 8000 lajia. Vaikka petopunkit kuuluvat taksonomisessa luokittelussa loispunkkeihin, ne eivät kuitenkaan yleensä ole parasiitteja, vaan petoja, jotka tappavat ravinnoksi käyttämänsä saaliseliöt. Vaikka ryhmään kuuluu myös monia loispunkkeja, sekä suomen että ruotsin kielessä koko Mesostigmata-lahkosta käytetään yleisnimitystä petopunkit (ruots. rovkvalster).[1] Lääketieteessä ryhmästä käytetään yleisesti myös vanhempaa tieteellistä nimeä Gamasina.[2]

Petopunkit ovat kooltaan tyypillisesti korkeintaan 0,5 mm, ja ne ovat usein lähes samankokoisia kuin saalislajinsa. Naaraat ovat yleensä suurempia kuin koiraat, ja kokoero korostuu kun naaraat valmistautuvat munintaan. Punkeilla on viisi erilaista kehitysastetta: muna-, toukka-, protonymfi-, deutonymfi- ja aikuisaste. Toukka-asteella punkeilla on vielä vain kolme raajaparia, mutta muilla kehitysasteilla niitä on neljä. Muodoltaan petopunkit ovat tavallisesti päärynämäisiä ja pinnaltaan ne ovat kiiltävänhohtoisia. Väritykseltään petopunkkilajit ovat varsin vaihtelevia; niitä on lähes valkoisista ruskeanpunaisiin.[3]

Punkkien leuat ovat kehittyneet voimakkaiksi, jotta ne voivat tarttua tehokkaasti saaliseläimeen. Leuoissa on syömistä varten imevät suuosat. Lisäksi punkeilla on erityiset tunnistuselimet ravinnon havainnointiin. Petopunkit käyttävät ravinnokseen pääasiassa pieniä kasveja syöviä hyönteisiä ja punkkeja, mutta jotkut lajit myös siitepölyä. Ne liikkuvat yleensä huomattavasti saalislajejaan nopeammin ja voivat kulkea pitkiä matkoja kasvustossa. Niiden on havaittu kykenevän suunnistamaan ympäristössään saalislajien ja näiden ravinnokseen käyttämien kasvien tuottamien hajusignaalien mukaan. Kuten useimmat muutkin punkkilajit, petopunkit voivat kulkeutua myös tuulen mukana pitkiä matkoja.

Petopunkkeja käytetään hyötykasvien viljelyssä niin sanottujen tuholaisten biologiseen torjuntaan. Tuholaisiksi kutsutaan pieniä niveljalkaisia, jotka käyttävät ravinnokseen viljeltäviä hyötykasveja. Niitä ovat muun muassa vihannespunkit, ripsiäiset, kirvat, harsosääsket, jauhiaiset ja miinaajakärpäset. Näistä petopunkkeja voidaan käyttää ainakin kehrääjäpunkkien, ripiäisten ja jauhiasten torjuntaan. Niitä hyödynnetään pääasiassa kasvihuoneviljelyssä. Tuholaistorjunnassa käytettävät petopunkit eivät vaurioita hyötykasveja, vaan saalistavat tehokkaasti niitä vahingoittavia pieniä tuholaiseläimiä.

Suurin osa biologisessa torjunnassa yleisesti käytettävistä petopunkeista kuuluu Dermanyssina -alalahkon heimoon Phytoseiidae. Samaan alalahkoon kuuluu kuitenkin myös yleisiä loispunkkeja, kuten lintupunkki (Dermanyssus gallinae). Toisinaan petopunkeiksi kutsutaankin kapeammin vain Phytoseiidae-heimon lajeja.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Petopunkit


[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:11"]


Petopunkit Commonsissa

Petopunkit (Mesostigmata) on loispunkkien (Parasitiformes) suuri lahko, jossa on yli 8000 lajia. Vaikka petopunkit kuuluvat taksonomisessa luokittelussa loispunkkeihin, ne eivät kuitenkaan yleensä ole parasiitteja, vaan petoja, jotka tappavat ravinnoksi käyttämänsä saaliseliöt. Vaikka ryhmään kuuluu myös monia loispunkkeja, sekä suomen että ruotsin kielessä koko Mesostigmata-lahkosta käytetään yleisnimitystä petopunkit (ruots. rovkvalster).[1] Lääketieteessä ryhmästä käytetään yleisesti myös vanhempaa tieteellistä nimeä Gamasina.[2]

Petopunkit ovat kooltaan tyypillisesti korkeintaan 0,5 mm, ja ne ovat usein lähes samankokoisia kuin saalislajinsa. Naaraat ovat yleensä suurempia kuin koiraat, ja kokoero korostuu kun naaraat valmistautuvat munintaan. Punkeilla on viisi erilaista kehitysastetta: muna-, toukka-, protonymfi-, deutonymfi- ja aikuisaste. Toukka-asteella punkeilla on vielä vain kolme raajaparia, mutta muilla kehitysasteilla niitä on neljä. Muodoltaan petopunkit ovat tavallisesti päärynämäisiä ja pinnaltaan ne ovat kiiltävänhohtoisia. Väritykseltään petopunkkilajit ovat varsin vaihtelevia; niitä on lähes valkoisista ruskeanpunaisiin.[3]

Punkkien leuat ovat kehittyneet voimakkaiksi, jotta ne voivat tarttua tehokkaasti saaliseläimeen. Leuoissa on syömistä varten imevät suuosat. Lisäksi punkeilla on erityiset tunnistuselimet ravinnon havainnointiin. Petopunkit käyttävät ravinnokseen pääasiassa pieniä kasveja syöviä hyönteisiä ja punkkeja, mutta jotkut lajit myös siitepölyä. Ne liikkuvat yleensä huomattavasti saalislajejaan nopeammin ja voivat kulkea pitkiä matkoja kasvustossa. Niiden on havaittu kykenevän suunnistamaan ympäristössään saalislajien ja näiden ravinnokseen käyttämien kasvien tuottamien hajusignaalien mukaan. Kuten useimmat muutkin punkkilajit, petopunkit voivat kulkeutua myös tuulen mukana pitkiä matkoja.

Petopunkkeja käytetään hyötykasvien viljelyssä niin sanottujen tuholaisten biologiseen torjuntaan. Tuholaisiksi kutsutaan pieniä niveljalkaisia, jotka käyttävät ravinnokseen viljeltäviä hyötykasveja. Niitä ovat muun muassa vihannespunkit, ripsiäiset, kirvat, harsosääsket, jauhiaiset ja miinaajakärpäset. Näistä petopunkkeja voidaan käyttää ainakin kehrääjäpunkkien, ripiäisten ja jauhiasten torjuntaan. Niitä hyödynnetään pääasiassa kasvihuoneviljelyssä. Tuholaistorjunnassa käytettävät petopunkit eivät vaurioita hyötykasveja, vaan saalistavat tehokkaasti niitä vahingoittavia pieniä tuholaiseläimiä.

Suurin osa biologisessa torjunnassa yleisesti käytettävistä petopunkeista kuuluu Dermanyssina -alalahkon heimoon Phytoseiidae. Samaan alalahkoon kuuluu kuitenkin myös yleisiä loispunkkeja, kuten lintupunkki (Dermanyssus gallinae). Toisinaan petopunkeiksi kutsutaankin kapeammin vain Phytoseiidae-heimon lajeja.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Petopunkit


[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Hyrräpunkki tai samettipunkki

Liikkuuko nopeaan vai hitaasti?

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:11"]

Liikkuuko nopeaan vai hitaasti?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 1

Liikkuu tosi nopeesti

Ja jos auttaa tunnistukseen, myös liiskaantuu helposti :D ap

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:17"]

Ja jos auttaa tunnistukseen, myös liiskaantuu helposti :D ap

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Ap,se on sitten tuo hyrräpunkki

joka kyllä lasketaan petopunkkeihin,mutta ei ole millään tavoin vaarallinen ihmiselle :)

Ja juu,se liiskaantuu niin et melkein katoaa,jää vaan pikkupikkuriikkinen läntti :)

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:21"]

joka kyllä lasketaan petopunkkeihin,mutta ei ole millään tavoin vaarallinen ihmiselle :)

Ja juu,se liiskaantuu niin et melkein katoaa,jää vaan pikkupikkuriikkinen läntti :)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Kiitos hyrräpunkkia ehdottaneelle!

Taas oon vähän viisaampi! Kiitos aihe vapaan :) ap

[quote author="Vierailija" time="13.07.2009 klo 23:23"]

Taas oon vähän viisaampi! Kiitos aihe vapaan :) ap

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
Aihe vapaa
Keskustelualueen säännöt
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä