Yksinäinen mopomies

Vierailija kirjoitti:

Se, että erään kulttuurin jäsenet kokevat ylpeyden aiheena tyttölasten sukupuolielinten silpomisen. Ei kylläkään naurettavaa vaan sairasta ja äärimmäisen surullista.

Tyttölasten - ja poikalasten!

"Itsensä voittajat": "Juoksin maratonin - voitin itseni", "lähdin lenkille - voitin itseni". Onko itseasiassa urheiluharrastuksella ylpeily hieman samankaltainen asia kuin uskonnollisella vakaumuksella? Että tässä sitä ollaan - vaikka en sitä ääneen sanokaan - vähän parempia ihmisiä kuin te uskomattomat/liikkumattomat. Himourheilijat ja lahkouskovaiset: eivätkös vaan usein olekin kireää ja suvaitsematonta sakkia? Toiset ihmiset ovat vaan vastuksina - joko hiihtoladulla tai sitten taivastiellä.

Yli kymmenen vuotta sitten erosin kirkosta. Lähinnä taisi kupissa painaa kirkon tuomitseva suhtauminen homoihin. Mistään en kyllä ole tuntenut erottuani jääneeni paitsi.

Naurava kulkuri ei mene Elastisenkaan versiona, ei kertaikkiaan. Kuoppamäen "Pieni mies" on myös sieltä huonoimmasta päästä, sekä Mustajärven "Ukkometso".

"Ihanaa Leijonat" itsestäänselvästi karmiva totta kai.

Näin keittiöpsykologin näkökulmasta katsoen ensimmäisenä tuli kyllä mieleen, ettei asian suhteen taida olla huolta, koskapa tiedostat kuitenkin eron mielikuvitusmaailman ja todellisuuden välillä. Realiteetintestauksesta taitavat ammattilaiset puhua - ja sehän sinulla siis vaikuttaisi olevan kunnossa.