wannabe mami

Äitykkä voi miten ihana kuulla! <3 Hienoa, että tyhjennys onnistui ja viimeisetkin tuhrut vielä ulos, niin voi jatkaa taas eteenpäin :)

Villahuivi voi kun oireesi liittyisi raskauteen! Uskon vahvasti, että vielä oman lapsen saatte :) 

Erään kaverin äiti sanoi, että häntä yritettiin neljä vuotta ja eräs toinen kaveri sanoi, että häntä odotettiin 10 vuotta. Joten toivoa ei saa menettää!! Vaikka niin epätoivoista odotusta tämä onkin ja hermoja raastavaa. Silti uuteen nousuun vain! Vähän niin kuin tavoitteelliset treenit: jos haluaa tuloksia, on tehtävä töitä sen eteen :D En keksi nyt muuta miten sitä vertaisi.

En kyllä itsekään ota uskoakseni, että tämä olisi muka nyt tässä. En tosissaan! Yhä tikutan aamuisin, että onhan plussa varmasti plussa. Tänään en voinut tehdä, kun testit loppui enkä ole ehtinyt kauppaan, joten en tänään usko, että raskaana ollaan :D Eilen tein kokeilun vuoksi ovistikulla testin ja se oli kontrolliviivaa vahvempi! Olin vaan niin sata varma, että tässä menee vuosia. Nyt en osaa jotenkin olla, kun tosiaan asiaa työstänyt nyt yli puoli vuotta ja saman ajan myös sitä ajatusta, että lasta ei mahdollisesti tule ollenkaan. Nyt pitäisi sitten asemoitua, että hei!sellainen kaiketi on tulossa kun testi sanoo niin! Sitä niin paljon testaili ja toivoi, kuukausi toisensa jälkeen ja nyt kun se toinen viiva siinä on, niin ei usko, että pysyy! Mahdollinen lapsi on pelkkä viiva tällä hetkellä :D Ei mitään konkretiaa! Paitsi lieviä oireita kuten pahoinvointi, rintojen ja alavatsan kipuilu. That's it!

Nyt on neuvola kuitenkin varattu ja laskettu aika kaiketi lokakuun lopussa/marraskuun alussa. Neuvola tyyppi laski sen 28pv:n kierrolla, niin sai 2.11 kun itse laskeskellut sen sillä omalla 26pv:n kierrolla, niin osuu 31.10. En osaa vielä sisäistää asiaa esim, että ensi keväänä en olekaan tekemässä mitä ajattelin, vaan olenkin mahdollisesti mammalomalla. Can it be!?

Ps. Netin raskauslaskurin mukaan LA olisi 31.10.2020. Tämä lienee varmistaa vielä tarkemmin. Neuvolaan tulisi kaiketi huomenna soittaa..?

Mullakin tietty pelot, että meneekö kesken, onko väärässä paikassa, onko tuulimuna jne. Yritän silti rauhallisin mielin ja katsotaan sitten mitä ultrassa tapahtuu!

Juuri toissapäivänä plussannut liittyy joukkoon!

Niin epäuskoinen olo, että todella olisin kuin olisinkin raskaana. Oireina ollut viikon verran kipeät rinnat, pienoista kuvotusta, yöllinen närästys ja vessaralli, kuivat limakalvot, jatkuva jano, helpompi hengittää! 

Ollaan kolmekymppinen pariskunta, 5 vuotta yhdessä ja viime kesänä menty naimisiin. Lapsi on saanut tulla häistä saakka. Kriiseilyäkin ehtinyt olla jo tässä reilun puolen vuoden aikana kun lasta ei ole kuulunut. Siksi olo onkin niin epäileväinen ja jännittää kyllä miten tässä käy. En suuremmin kyllä stressaa, olo on sen verran "tyytyväinen" jos niin voi sanoa. Olen odottanut tätä niin kauan, että aion nauttia täysillä vaikka huonoja oloja yms seuraisikin. En ajatellut siis stressata vaan keskittyä siihen, että voin mahdollisimman hyvin ja jos nyt tuolla kyydissä on oikeasti joku muukin, niin että hänkin voisi hyvin <3

Sori musta tuntuu, että pölpöttelin vaan täällä eilen ihan päättömästi! Olin vaan haljeta innosta, eikä tosiaan muille olla yrittämisestä kerrottu. Yksi kaveri sai vahingossa tietää kun en osannut valehdella. Hänelle kerron varmaan aika pian. Päivätkin meni väärin! Eli eilen siis oli kp 27/26 ja tänään kp 28/26. EI 26/27 mitä taisin kirjoittaa :D

Tässä vielä tämän aamuinen testi. Viiva piirtyi heti kun tikku lähti kastumaan ja vahveni vielä sen 5 min odottelun jälkeen. Vahvempi kaiketi kun eilen, joten kyllä se täytyy vaan sitten uskoa!! OMG :O VOIKO OLLA??

No oireetkin kyllä sen kertovat. Yöllinen närästys vain pahenee ja pakko nostaa yläkroppaa tyynyllä, muuten nousee vatsahapot ylös asti. Yöllä oli pakko nousta ja nieleskellä. Tissit on niin kipeät, että kun edes itse vähän hipaisee, niin saakeli kun juilii! Ihan kun ois pieniä neuloja tissit täynnä! Puolisolle ärähdin, että varokin koskemasta. Hän uhmasi tätä, mutta onneksi hänen oli kädet niin viileät, että se jopa helpotti :D Alavatsassa myös myllertää aika ajoin ja menkkamaisia oloja. Niin ja tämä turvotus! Hohhoijaa, että on turpea olo :D Saas nähä mitkä housut menee enää kiinni kun maha pömpöttää ja muutenkin todella turvonnut koko kroppa. Mummo 90v oli tosiaan tarkka silmäinen kun tajus heti mainita, että oon tainnut lihota xD

En vaan voi uskoa todeksi! Niin käsittämätöntä! Olin niin asemoitunut jo siihen, että kierrot päättyy aina menkkoihin ja näillä mennään. Olin varma, että meillä kestää varmasti ainakin vuosi jollei jopa enemmän. Tulikin jotenkin tyhmä olo kun täällä oikeasti myös teitä kellä on mennyt se useampi vuosi ja sitten itse valittaa jo alle vuoden odottelun jälkeen :( No eihän sitä tietysti voinut tietää kauan tässä kestää ja joka kuukausi on tuskaa, niin kauan kun ei raskautta näy tai kuulu. Sen varmasti täällä kaikki tietää. Eikä tiedä onko tämä vielä edes oikea raskaus ja kestääkö, että ei vielä selvillä vesillä itsekään.

Sitä itse myös elää sitä omaa elämää ja vertaa siihen omaan lähipiiriinsä. Meillä kaveripiirissä ja tutut ovat tulleet raskaaksi heti ekasta tai tokasta kierrosta. Joten se vertailukohta omassa elämässä on todella lyhyt aika.

Mä niiiiiiin toivon kaikille pikaista plussaa ja lähetän plussapalloja ja plussatuulia ja kaikkea muuta PLUSSAA elämään ja raskautumiseen! <3 Ootte ihania super ihmisiä! :)

Ujosti kyselen, että saanko jäädä tänne vielä seurailemaan? Teistä on tullut jotenkin tärkeitä vaikka ei ketään oikeasti tunnekaan :D

Hattaralle tsemppiä odotteluun! :) Varmasti on jännät paikat! Perässä tullaan jos vain on tapahtukaseen!

Kiitos tuhannesti kaikille onnitteluista! <3 Puoliso naureskeli kun sanoin, että pakko tulla heti teille kertomaan :D Ootte olleet kyllä niin tuki ja turva. Ei tässä ois pärjännyt ilman! KIITOS <3

Yritän joo nauttia. Olo on vaan niin jotenkin menkkamainen just nyt, et toivon todella ettei ne pärähdä sieltä vielä päälle! Kiitos tsempeistä ja ihanista sanoista :) 

Tämä taisi olla yk 8. Eli yk 9 olisi kaiketi lähtenyt käyntiin nyt. Putosin laskuista silloin kun ei tikutettu ja muutenkin oltiin se yksi kierto ilman sen kummempia "hössötyksiä". Yritystä takana noin 6-7kk.

Tässä kierrossa kiinnitin enemmän huomiota jodin saantiin, sillä en ruokavaliostani sitä juuri saa, pidin taukoa rautakuurista, en tainnut juoda yhtään alkoholia (ainakaan ovulaatiosta nyt tähän hetkeen), söin melatoniinia koska tässä kierrossa oli paljon uni ongelmia. Hmm nämä ainakin nyt äkkiseltään muista mitä tein "eri tavalla". Jos jotakin siis edes kiinnostaa :D Listasin vain niitä itsellekin ylös. 

Oireet tosiaan piti paikkansa! Ei ole ennen olleet rinnat viikon verran kipeät eikä NÄIN kipeät! Plus öisin ollut polttelevaa kipua rintalastassa. Samaa mutta lievempää tulee jos vatsa on liian tyhjä. Kutsuisin tätä varmaan närästykseksi :D

Siis apua miten jännää tämä kyllä on! Nyt kun sai viivan tikkuun niin on sellainen olo, että häh mitäs nyt sitte? :D 

Hattara! Ihana kun muistit minut! <3 Miten sinulla menee?