Usko
Seuratut keskustelut
Kommentit
Reilu puol tuntia ennen punktiota sain diapamin rauhoittavaksi. Toimenpidehuoneessa laittoivat kanyylin käteen ja siihen tippumaan pussin suolaliuosta. Tuohon vielä jotakin sykettä tasottavaa ja sitten juuri ennen munasolujen keräämistä vahvaa kipulääkettä, joka vaikutti heti. Hyvä että pystyin mumisemaam jotain vastaukseksi kun hoitajat kyselivät koko ajan vointia. Lisäsivät kerran tuota lääkettä, kun joutuivat pistämään oikealle sen toisen kerran.Sitten vielä lopuksi suppo, jonka jälkeen heräämöön toipumaan mömmöistä. Vielä tunnin jälkeen lääkärin huoneeseen kävellessäni tuntui kuin olisi ollut pienessä humalassa. Niin epävarmoja askeleet olivat ja päässä heitti. Klinikalta ulos astuessa olo oli jo aika normaali. Lääkäriltä sain ohjeen ottaa kotona särkylääkettä, jos siltä tuntuu. Ei tarvinnut.
Soitin klinikalle tänään ja jätin soittopyynnön, koska olivat kokouksessa. Olivat tietysti soittaneet sillä aikaakun kävin kaupassa ja olin unohtanut puhelimen kotiin... :( Täytyy soittaa aamusta uudelleen. Meillä siirto on vasta torstaina 13:30. Kasvattivat viimeeksikin kolme päivää... Eikä edelliselläkään kerralla kukaan soitellut. Piti soittaa aamulla ennen lähtöä onnistuuko siirto. Meillä tuota matkaa klinikalle n.120km Tällä kertaa lääkäri sanoi,että jos soittoa ei kuulu niin silloin siirto tapahtuu suunnitellusti. Jännittää ja ahdistaa tuo munasolujen kohtalo. Ei sinne torstaille malta millään. Ei olis kyllä sinne huomiseenkaan, mut minkäs voit. Sama pää kesät talvet.
Mulle lugeista ei tullu viimeeksi mitään sivuvaikutuksia. Ainoastaan tuo inha valuva tunne koko niiden käytön ajan. Pikkuhousunsuojaa saa kyllä käyttää, niin paljon ne sotkevat. Viimeeksi mulla alko tuhruvuoto pp11 lugeista huolimatta(joiden sanotaan pitavan vuodon poissa) joten testin tekeminen pp14 oli pakollinen paha. Ja negahan sieltä odotetusti tuli.
Tälläkin kertaa positiivisin mielin liikenteessä, toivomatta kuitenkaan liikoja. Plussa ois todellinen ylläri.
Annique: pitkällä kaavalla täällä mennään. Mulla viimeeksi kasvamassa oli 7 follia, eikä silloin tullut mitään kipuja eikä suureempaa turvotustakaan. Mullakaan lääkkeet ei lisänny ruokahalua. Tais olla jopa toisinpäin että kun mahaa turvotti ni se tuntu painavan palleaan niin että oli täysi olo lähes koko ajan.
Sofille tsemppiä luomuiluun ja jaksamista seuraavan hoidon odotteluun.
Nyytikki: hienoa että mieskin lähti odottelun jälkeen mukaan hoitotouhuihin. Onneksi pääsette jo noin pian ensimmäiseen hoitoon. Lisäsi itselläni ainakin hoitokierto suuresti mahdollista onnistumisen tunnetta. Meilläkin kun takana jo yli 5 vuotta yritystä, niin ei enää jaksa uskoa luomuplussaan...
Emma: meillä punktio meni tosi hyvin. Tosin hoitaja joutui painamaan oikeaa munasarjaa alemmas, jotta lääkäri ylsi poimimaan löytyneen pienen endometriooman takaa. Kipulääkitys oli sen verran hyvä ettei tuntunut missään. Toimenpiteen loputtua laittoivat vielä supon kipulääkkeeksi. Muuta lääkettä ei sitten tarvinnutkaan koko päivänä ottaa. Tietysti vatsassa tuntui että jotain on tehty. Vajaan tunnin makoilu,jotta tippa ehti tippua. Sitten lääkärin luona käynti ja kotiin. 15 follia poimittiin, joista löytyi 5 kypsää munasolua. Torstaina siirto, jos kaikki menee hyvin. Taidan soittaa ja kysyä miten hedelmöityksen kanssa on käynyt. Jännittää... Tästä aamusta alkaen luget käyttöön.
Peukut pystyssä kaikille.
Mitenkäs Ennulin punktio?
Tänään siis oli viimeinen ultra ja punktio onkin jo maanantaina. Molemmilla puolilla 3 potentiaalista follia, muut pienempiä.
Mitenkäs muiden ultrat? Kiva kun ei yksin tarvii jännittää vaan saa myös toisten puolesta jännittää...
Tällä kertaa näyttää jo paljon paremmalta. Oikealla 8 kpl, joista suurin 12mm Vasemmalla neljä hiukamn pienempää. Perjantaina seuraava ultra jolloin selviää myös punktio päivä ens viikolle. Alkuviikkoon menee meilläkin.
Eilis illasta asti munasarjoja jomotellu ja alavatsa alkaa olla muutenkin aika turpean oloinen... Pikkuhiljaa alkaa jännittämään tuo punktio. Ei itse toimenpide, kun sen on jo kerran kokenut, vaan saaliiksi saatavien kypsien munasolujen määrä ja niiden hedelmöittyminen ja jakautuminen...
se pistäminen oli mun mielestä verrattavissa hyttysen pistoon. Ja jos yhtään on pelastusrenkaan alkuakaan tai isompi sellanen niin sitten sattuu vielä vähempi. Itsekin aika piikkikammoinen, mutta sitä oikeesti alko loppua kohden jo innolla odottamaan. Tai ehkä siinä oli se hoidon tuoma toivo onnistumisesta takana.