Tupuliini

Jos arvoisalla nimimerkillä on tahdittomia ja tyhmiä sukulaisia, niin se ei oikeuta nimittelemään meitä muita suuria ikäluokkia edustavia samaan kategoriaan. Sinun luettelemasi asiat eivät ole menneet, kuten kuvittelet. Läheskään kaikilla ei ollut varaa kouluttautua, kun kaikki maksoi. Me kaikki emme olleet suuripalkkaisia johtajia, vaan meistä monet, varsinkin miehet, tekivät rankkaa ruumiillista työtä. Minä elätin itseni todella pienellä konttoristin palkalla, asuen kimppa- tai alivuokralaiskämpässä. Pakolliset vaatteet oli ostettava osamaksulla. Kuinka moni nuoremmista ostaa vaatteensa osamaksulla? Tämä meidän ikäluokkamme mollaaminen ja halventaminen saa riittää, koska ette tiedä mitään meidän kaikkien elämästä, joka on ollut todella kovaa, ainakin minulla. Ilman paria perintöä olisin nyt vanhana tiukilla, koska eläkkeeni on todella pieni.

Minulla oli vieraana englantilainen kirjekaverini. Kirjeitse sovimme, että hän saa asua ilmaiseksi asuntovaunussamme, mutta ruoat käymme ostamassa yhdessä kaupasta. Hän toi tuliaisiksi aikuisille miehelleni ja pajalleni metalliset leikkiautot. Minulle toi purkin teetä, kun hän ei tykännyt pussiteestä. Kaupassa käytiin, minä maksoin, ei puhettakaan laskun jakamisesta. Sitten kävimme pitsalla. Vieraani sanoi, että hän maksaa nämä pitsat. Olin ilahtunut, koska olin häntä jo monta päivää ruokkinut.  Hän lainaili minulta rahaa, koska ei ollut vaihtanut puntia Suomen markoiksi. Jossakin vaiheessa vaihtoi ja maksoi velkansa, mutta sanoi, että vähennetään hänen velastaan se minun pitsani hinta. Sitten vein hänet Hesaan katselemaan nähtävyyksiä ja olin sopinut yöpyvämme tuttavani luona. Kävimme kaupassa, jossa ilmoitin, että meidän on vietävä jotakin tuliaisiksi yöpaikkaamme. Vieraani sanoi, että totta kai viedään. Se vaan, että hän ei osallistunut kalliiseen lahjaan markallakaan. Ystäväni tarjosi ruoat ja kahvia/teetä mansikkakakun kera. No sitten hän valitti, että oli tullut mansikoista näppylöitä. Saattoi kyllä olla, että oli hyttysen puremia, kun olimme siskoni mökillä olleet. Siellä oli myös ruokaa tarjolla, ei edelleenkään häneltä mitään viemisiä. Oli yksi iso savustettu kala koko porukalle, mutta tämä rouva kahmaisi siitä melkein puolet omalle lautaselleen. Tyttäreni tuumi minulle, että jaksaapa laiha ihminen syödä paljon. Saunaan meno oli sitten oma lukunsa. Niin, haimme hänet lentokentältä, kuljetin nähtävyyksissä jne. Ko. vierailu tuli maksamaan minulle n. 2000 mk, sillä olisin tehnyt etelän matkan. Hän lupasi kutsua minut heille Bristoliin, siitä on yli 30 vuotta, kutsua ei ole kuulunut ja oletan, että hän on jo kuollut.  Jos joku sanoo tässä vaiheessa, että näin käy, jos kutsuu vieraita. Mutta, kun tämä rouva kutsui itse itsensä, enkä kehdannut kieltäytyä, kun ajattelin, että maksamme kulut yhdessä. Että kyllä niitä lokkeja on muuallakin kuin Suomessa.

Minulla OLI ystävä, jo lapsuudesta asti olimme kavereita. Nyt eläkeläisenä huomasin, että hän kadehti minua, vaikka ei ollut mitään syytä. Ei iloinnut koskaan mistään, mitä minulle tapahtui. Viime pisara oli laivareissulla. Olimme hyttikavereina. Hän jätti minut yksin istumaan tanssisaliin ja meni juopottelemaan jonkun muun tuttavansa hyttiin. Tuli nukkumaan joskus aamuyöstä. Laitoin välit poikki. Koska hän ei välitä enää seurastani, miksi minäkään välittäisin. Muut ystäväni sanoivat, että tuollainen ei ole ystävä.

Ko. Jessillä oli uimarantakuvissa muuten hirveän muhkurainen takamus ikäisekseen. Aivan järkyttävä näky.

Ko. Jessillä oli uimarantakuvissa muuten hirveän muhkurainen takamus ikäisekseen. Aivan järkyttävä näky.